Skip directly to content

Pfizer on kehittänyt useita merkittäviä lääkkeitä

Pfizer on kehittänyt vuosikymmenten saatossa useita merkittäviä lääkkeitä esimerkiksi suurten kansansairauksien hoitoon.

Suuntaamme tutkimusta ja tuotekehitystä alueille, joilla on suuri tarve uusille hoidoille.

Alla on esimerkkejä Pfizerin merkittävistä lääkeinnovaatioista vuosien varrelta.

1950: Oksitetrasykliini – ensimmäinen Pfizerin oman tuotekehityksen lääke

Oksitetrasykliini-tabletti oli ensimmäinen Pfizerin oman tuotekehityksen tulos.

Se oli antibiootti, joka tuli markkinoille USA:ssa 1950-luvulla. Tätä ennen Pfizer oli jo saanut mainetta maailmaa mullistaneen penisilliinin ensimmäisenä teollisena valmistajana.

1969: Doksepiini – masennukseen

Pfizer ryhtyi ensimmäisenä maailmassa tutkimaan serotoniinia. Tutkimuksissa havaittiin, että aivojen serotoniinitasoa nostamalla pystyttiin tehokkaasti hoitamaan masennusta. Ensimmäisen masennuslääkkeen pohjalta on kehitetty lukuisia uusia lääkkeitä tukemaan ihmisiä vaikeina aikoina.

1990: Flukonatsoli – hiiva kuriin suun kautta

Pfizerin seuraava merkittävä läpimurto sienilääkkeiden kehitystyössä oli ensimmäinen suun kautta otettava hiivasienilääke. Sen ansiosta aiemmin paikallisesti hoidettuja hiivasienitulehduksia voidaan nyt hoitaa yhdellä suun kautta otettavalla lääkeannoksella.

1992: Sertraliini – eteenpäin masennuksen hoidossa

Uuden sukupolven selektiiviset mielialalääkkeet toivat avun masennuksen hoitoon.

1992: Amlodipiini – verenpaineen hoitoon

Suomalaisten kansansairaus, koholla oleva verenpaine, vaurioittaa ajan myötä elimistöä. Alkuperäislääkevalmistajien pitkällisen tutkimustyön ansiosta on kehitetty vallankumouksellisia verenpainelääkkeitä, jotka ovat osaltaan edistäneet sairauden hoitoa merkittävästi.

1992: Atsitromysiini – ensimmäinen lyhyt antibioottikuuri

Uudentyyppinen antibioottikuuri helpotti sekä lapsia että vanhempia etenkin siksi, että lääkkeitä tarvitsi ottaa vain kerran vuorokaudessa ja lääkekuuri lyheni kymmenestä päivästä kolmeen päivään.

1996: Atorvastatiini – kolesterolilääke

Joka toinen suomalainen kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Kolesterolilääkkeiden huiman kehityksen ja tutkimuksen ansiosta kuolemantapaukset on saatu vähenemään.

1997: Latanoprosti – glaukoomalääke

Suomalainen Johan Stjernschantz johti lääketutkimusta, jonka tuloksena oli uudenlainen hoito sokeutta aiheuttavaan glaukoomaan. Tämä innovaatio on vienyt glaukooman hoitoa aivan uuteen suuntaan.

1997: Donepetsiili – Alzheimerin tautiin

Jos Alzheimerin tauti todetaan ja sen hoito lääkityksineen aloitetaan ajoissa, potilas voi elää kotona useita vuosia pidempään.

1997 ja 2000: Lääkkeitä hemofilian hoitoon

Olemme olleet merkittävässä roolissa hemofiliapotilaiden hoidon kehittämisessä. Hemofilia on harvinaissairauksien joukossa yksi malliesimerkki siitä, miten hyvällä lääkehoidolla voidaan antaa potilaille mahdollisuus mahdollisimman normaalin elämän elämiseen. Pfizerilla on lääkehoito niin hemofilia A:han kuin hemofilia B:hen.

1998: Sildenafiili – erektiohäiriöön

Miljoonat miehet kärsivät erektiohäiriöstä. Pfizer on kehittänyt merkittävästi erektiohäiriön hoitoa ja rohkaissut keskustelua seksuaaliterveydestä.

2000: Eksemestaani – rintasyövän uusiutumista vastaan

Joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu rintasyöpään. Rintasyövän varhainen toteaminen, sairauden parempi tunteminen ja hoitojen kehittyminen ovat parantaneet merkittävästi paikallisen rintasyövän ennustetta. Hoitovaihtoehtojen lisääntyminen erityisesti 2000-luvulta alkaen on mahdollistanut aiempaa yksilöllisemmän hoidon.

2000: Etanersepti – biologinen lääke reumatautien hoitoon

Biologisia lääkkeitä käytetään reumasairauksien, kuten nivelreuman ja selkärankareuman hoidossa. Etanersepti on ensimmäinen reumatautien hoitoon kehitetty biologinen lääke. Biologiset reumalääkkeet rauhoittavat tulehduksen nopeasti suurimmalla osalla potilaista ja voivat parantaa elämänlaatua selvästi.

2001: Latanoprosti ja timololi glaukooman hoitoon

Sokeutta aiheuttavan glaukooman hoidossa potilas joutuu usein käyttämään kahta tai useampaa eri lääkettä. Pfizer onnistui yhdistämään kaksi eniten käytettyä lääkeainetta yhteen tippaan. Tippa annostellaan vain kerran vuorokaudessa, joten uusi hoito helpotti varsinkin ikääntyvien potilaiden elämää.

2001: Pneumokokkikonjugaattirokote

Pneumokokkibakteerit aiheuttavat erilaisia infektioita, joista vakavimpia ovat aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Pfizerin konjugoitu pneumokokkirokote on ensimmäinen alle 2-vuotiaille lapsille tarkoitettu pneumokokkirokote näiden infektioiden torjuntaan.

2002: Vorikonatsoli – tablettimuotoinen hoito vakaviin sieni-infektioihin

Rankat syöpähoidot heikentävät potilaan vastustuskykyä, jolloin henkeä uhkaavat myös vakavat sieni-infektiot. Lääkekehityksen ansiosta näitä vaikeita ja pitkäkestoisia infektioita voidaan hoitaa – tablettimuotoisen annostelun ansiosta – myös kotioloissa.

2002: Linetsolidi – sairaalabakteeria vastaan

Sairaalabakteerien aiheuttamat vaikeat tulehdukset kehittyvät koko ajan vastustuskykyisemmiksi antibiooteille. Verenmyrkytykseksi kehittyvä tulehdus tappaa 15–20 prosentissa tapauksista. Siksi tarvitsemme uusia tehokkaampia lääkkeitä silloin, kun vanhat eivät enää tehoa.

2004: Pregabaliini – neuropaattinen kipu

Pfizer on yhdessä Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen kanssa kouluttanut tuhansia lääkäreitä tunnistamaan neuropaattisen kivun eli kroonisen hermovauriokivun. Lisääntynyt neuropaattisen kivun tunnistaminen ja hoito on tuonut helpotusta monelle tällaisesta kivusta kärsivälle potilaalle.

2006: Pegaptanibi – silmänpohjan rappeumaan

Silmänpohjan rappeuma on länsimaiden yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja. Uuden lääkehoidon ansiosta yhä useampia sairastuneita voidaan auttaa ja säilyttää heidän näkökykynsä pidempään.

2006: Sunitinibi – verisuonten uudismuodostus syöpälääkkeiden vaikutuskohteena

Munuaissyövän hoitotulokset ovat merkittävästi parantuneet verisuonten uudismuodostusta estävien lääkehoitojen käyttöönoton myötä 2000-luvun jälkipuoliskolla. Nämä suun kautta annosteltavat lääkkeet hidastavat myös eräiden harvinaisempien syöpien etenemistä.

2007: Varenikliini – tupakoinnin lopettamisen tueksi

Nikotiiniriippuvuuden tutkimuksen myötä ymmärretään paremmin nikotiinireseptorin rooli nikotiiniriippuvuudessa. Tupakoinnin lopettamista voidaan helpottaa vaikuttamalla aivojen mielihyväkeskukseen valmisteella, joka ei sisällä lainkaan nikotiinia.

2012: Aksitinibi – verisuonten uudismuodostuksen selektiivinen esto

Kehittämällä entistä tarkemmin vaikutuskohteeseensa kohdistuvia syöpälääkkeitä pyritään parempiin hoitotuloksiin edenneen munuaissyövän hoidossa.

2012: Kritsotinibi – keuhkosyövän yksilölliset hoitomahdollisuudet lisääntyvät

Keuhkosyövän tutkimuksessa on löytynyt useita erilaisia syövän perimän muutoksia. Osalla potilaista näihin taudin keskeisiin syntymekanismeihin voidaan nyt vaikuttaa yksilöllisellä lääkehoidolla. Kehittynyt kasvaindiagnostiikka ja yksilölliset lääkehoidot mahdollistavat hoitojen kohdistamisen niistä parhaiten hyötyville potilaille.

2012: Apiksabaani – verenohennuslääke

Tietyt sairaudet vaativat joko lyhytaikaista tai pitkään jatkuvaa verenohennus- eli antikoagulaatiohoitoa. Tällaisia sairauksia ovat polvi- ja lonkkatekonivelkirurgian jälkeinen laskimotukosten ehkäisy, syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoito ja uusiutumisen ehkäisy sekä ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen ja/tai systeemisen embolian ehkäisy, jos potilaalla on jokin muu tukoksen riskitekijä. Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, joka hoitamattomana altistaa mm. aivohalvaukselle. Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito.

Apiksabaani on kehitetty yhteistyössä Bristol-Myers Squibin kanssa.

2013: Bosutinibi – KML:n hoito on kehittynyt nopeasti

Krooninen myelooinen leukemia (KML) on pahanlaatuinen veritauti, jonka ennuste on muuttunut täysin uusien kohdennettujen hoitojen myötä. KML:stä on tullut krooninen sairaus, jota sairastavat voivat elää melko normaalia elämää.

2016: Palbosiklibi – levinneen rintasyövän hoitoon

Levinneeseen rintasyöpään sairastuu lähes 1 000 suomalaista naista joka vuosi. Sairautta hoidetaan usein solunsalpaajilla, joiden varjopuolena ovat usein hankalat haittavaikutukset ja elämänlaadun heikentyminen. Levinneestä rintasyövästä ei voi pysyvästi parantua, mutta lääkehoitojen kehittymisen ansiosta yhä useampi levinneeseen rintasyöpään sairastunut voi elää hyvää arkea huomattavan pitkään.

2017: Keftatsidiimi/avibaktaami

Uusia antibiootteja on tullut ihmisten käyttöön vuosien mittaan yhä vähemmän. Antibioottiresistenssiä esiintyykin maailmalla jo melko paljon ja siitä on tullut todellinen uhka ihmiskunnalle. Keftatsidiimi/avibaktaami on antibiootti, jolla hoidetaan vaikeita gramnegatiivisten patogeenien aiheuttamia infektioita.

2017: Seroryhmän B meningokokkirokote  

Meningokokki aiheuttaa vakavia tauteja, meningiittiä eli aivokalvotulehdusta ja sepsistä eli yleisinfektiota. Meningokokin aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen menehtyy 0–3 prosenttia, yleisinfektioon jopa 15–80 prosenttia sairastuneista.

Seroryhmän B meningokokki  (Men B) on merkittävin invasiivisen meningokokkitaudin aiheuttaja kaikissa ikäryhmissä Euroopassa ja merkittävä seroryhmä tautitapauksissa myös muualla maailmassa. Viime vuosikymmeninä suurin osa Suomen meningokokkitapauksista on ollut Men B:n aiheuttamia.

2017: Inotutusumabi-otsogamisiini – Akuutin leukemian lääkehoidot ovat kehittyneet

Akuuttiin leukemiaan on löydetty tehokkaita hoitovaihtoehtoja. Perushoitona akuutissa leukemiassa ovat erilaiset solunsalpaajalääkkeet. Leukemian hoitoon on kehitetty myös syöpäsoluja tunnistavia vasta-aineita, joilla hoitoa voidaan kohdentaa paremmin.