Ihotaudit
Psoriaasi (kreikan sanasta psora, joka tarkoittaa rupea ja kutinaa) on krooninen ihosairaus, jota esiintyy noin kahdella prosentilla väestöstä. Noin 100 000 suomalaisella on psoriaasi. Psoriaasi on yhtä yleinen sekä naisilla että miehillä. Tauti alkaa tavallisimmin 10–40 vuoden iässä, ja puolet psoriaatikoista sairastuu alle 30-vuotiaana, mutta tauti voi puhjeta missä iässä tahansa.
Psoriaasille on ominaista puuskittaisuus – vaikeat oirejaksot vuorottelevat oireettomien vaiheiden kanssa. Tavallisimpia oireita ovat ihomuutokset, joihin liittyy ihon punoitusta, kutinaa ja hilseilyä. Vähän harvinaisempia ovat näppylät, märkärakkulat ja ihotaipeiden hilseilemättömät läiskät, jotka voivat nekin olla psoriaasin oireita sekä niveloireet.
Tavallisimmin psoriaasin taustalla ovat todennäköisesti perinnölliset tekijät, joihin yhdistyy taudin laukaisevia ulkoisia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi infektiot, ihovauriot ja voimakas psyykkinen rasitus.
Psoriaasi on systeeminen sairaus. Uudempi tutkimus on osoittanut, että psoriaasissa perusongelma on elimistön immuunijärjestelmässä: immuunijärjestelmän häiriö johtaa haitallisiin tulehdusprosesseihin. Psoriaasin yhteys immuunijärjestelmään selittää myös sen, että sairaus voi ilmetä ihon lisäksi muissakin elimissä.
Tutkimukset ovat osoittaneet muun muassa, että vaikea psoriaasi lisää voimakkaasti sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemien vaaraa. Lisäksi on todettu, että 5-7 prosentille ja vaikeassa psoriaasissa jopa 40 prosentille psoriaatikoista kehittyy myös tietyntyyppinen jänteiden kiinnityskohtien ja nivelten tulehdus eli nivelpsoriaasi.