Kivun hoito
Hermovauriokipu
Kipu jaotellaan kudosvauriokipuun, hermovauriokipuun ja mekanismeiltaan tuntemattomaan kipuun. Kudosvauriokipu varoittaa elimistöä uhkaavasta vauriosta ja siten suojaa ihmistä. Hermovauriokivussa eli neuropaattisessa kivussa syynä on vaurio tai toimintahäiriö kipua aistivassa hermoradassa.
Neuropaattinen kipu ei ole akuutin kivun tavoin luonteeltaan suojaavaa. Se on diagnosoitava asianmukaisesti ja hoidettava.
Hermovaurioita ja siten neuropaattista kipua voivat aiheuttaa suoraan monet sairaudet, kuten MS-tauti (pesäkekovettumatauti) tai tapaturmaiset vammat. Neuropaattinen kipu voi olla suhteellisen yleinen komplikaatio myös diabeteksessa, vyöruusussa ja alaselkäkivussa.
Yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet eivät lievitä neuropaattista kipua. Neuropaattiseen kipuun voi myös liittyä oheisoireita, esimerkiksi unettomuutta ja ahdistuneisuutta. Siksi on tärkeää, että keskustelet lääkärisi kanssa, jos kipu vaivaa sinua eikä siihen tunnu löytyvän helpotusta.
Nivelrikko
Nivelrikko eli artroosi on yleinen nivelsairaus. Se on pitkäaikainen tauti, jonka esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Nivelrikkoon liittyvä kipu syntyy, kun nivelneste tai rustokudos menettää kykynsä suojella niveltä. Yleisimmin nivelrikkoa esiintyy lonkassa, polvessa sekä selkärangan ja käden nivelissä.
Lääkkeetön hoito on nivelrikossa ensisijaista. Pyrkimyksenä on vähentää niveleen kohdistuvaa kuormaa, välttää vammoja ja lievittää kipuja esimerkiksi liikunnan avulla tai käyttämällä apuvälineitä.
Kipuvaiheiden hoidossa voidaan käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeiden turvallisesta valinnasta (mm. vatsa- ja suolistoärsytys) on hyvä neuvotella lääkärin kanssa.
Migreeni
Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus ja sitä sairastaa joka kymmenes aikuinen, naiset enemmän kuin miehet. Migreenikohtauksia aiheuttavat yleensä tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen. Monilla migreeniä sairastaville esiintyy päivää ennen kohtausta haukottelua, makeanhimoa, väsymystä ja mielialan muutoksia.
Noin 15 %:lla migreenikohtauksista kärsivistä esiintyy ennen päänsärkyä esioireita eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö: laajeneva häiriö näössä, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen harmaa tai kirkas alue. Tavallisesti päänsärky alkaa suoraan ilman esioireita: sykkivä, toispuoleinen kova tai kohtalainen pääkipu, jota seuraa pahoinvointi ja oksentaminen.
Osa migreenistä voidaan hoitaa tavallisilla kipulääkkeillä. Mikäli tavallisten särkylääkkeiden teho ei riitä, voidaan käyttää migreeniin kehitettyjä täsmälääkkeitä eli "triptaani"-lääkkeitä. Ne tehoavat runsaassa kahdessa kolmasosassa migreenikohtauksia. Lääke otetaan heti migreenipäänsäryn tai pahoinvoinnin alettua.