Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti (AT) on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Suomessa arvioidaan olevan yli 70 000 AT:ia sairastavaa potilasta. Sairaus alkaa salakavalasti ja muistihäiriöt etenevät vaiheittaisesti johtaen myös laajempaan älyllisen toimintakyvyn heikentymiseen ja lopulta dementiaan. AT:n kesto on keskimäärin 10 vuotta, mutta se voi vaihdella yksilöllisesti muutamasta vuodesta yli 20 vuoteen. Taudin alkamisiän perusteella on tehty luokittelu varhaisella (alle 65-vuotta) ja myöhäisellä iällä alkavaan tautityyppiin. Myöhäisellä iällä alkava AT (yli 65-vuotiaana) on sairauden yleisin muoto. Todennäköisyys sairastua AT:iin lisääntyy iän myötä. Kun 60 - 64- vuotiaiden ikäluokassa AT:ia sairastaa n. 1% koko ikäluokasta, on yli 85-vuotiaiden ikäluokassa eri tutkimusten mukaan sairastuneita jopa 35 - 47%. Koska kehittyneissä länsimaissa sekä yli 65-vuotiaiden henkilöiden että erityisesti yli 85-vuotiaiden henkilöiden osuus väestössä jatkuvasti kasvaa, arvioidaan AT:ia sairastavien potilaiden määrän jopa kolminkertaistuvan 30 - 40 vuoden kuluessa.

Mitä Alzheimerin tautia sairastavan aivoissa tapahtuu?

Tärkein Alzheimerin tautiin liittyvä muutos aivoissa on hermosolujen tuhoutuminen, joka alkaa ensin valikoivasti ohimolohkojen keskiosien rakenteista, joissa sijaitsevat aivojen tärkeät muistikeskukset - hippokampukset. Hermosolukato etenee myöhemmin kauttaaltaan isoaivokuorelle. Hermosolujen tuhoutumiseen liittyy myös muutoksia aivojen välittäjäainepitoisuuksissa. Useiden välittäjäaineiden pitoisuus vähenee. Erityisesti muistin kannalta tärkeän asetyylikoliinin määrä vähenee merkittävästi.

Edelleen on epäselvää, mikä aiheuttaa Alzheimerin taudissa hermosolujen tuhoutumisen. Alzheimerin taudin syntymekanismeista on kuitenkin useita teorioita. Tällä hetkellä yleisimmin hyväksytyn teorian mukaan aivokuoreen kertyvän ja säikeitä muodostavan valkuaisaineen, ns. beta-amyloidin (Ab) oletetaan tuhoavan hermosoluja joko suoraan tai välillisten reaktioiden kautta.

Oireet

Alzheimerin taudin varhaisempia ja tyypillisimpiä oireita ovat asteittain pahenevat muistihäiriöt ja uuden oppimisen häiriöt. Lähimuisti heikkenee ja erityisesti tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvien tapahtumien muistamisessa on häiriötä. Arkielämässä esim. Alzheimerin tautiin sairastunut unohtaa kokonaan, että hän on ollut edellisenä iltana vierailulla tyttärensä luona. Tapahtumista kertoessaan tuoreet ja vanhat asiat sekoittuvat keskenään. Muut ihmiset havaitsevat, että potilas kertoo samoja asioita moneen kertaan. Potilas hukkaa toistuvasti tavaroitaan, kun ei muista, mihin on ne jättänyt. Viivästetty muistaminen heikkenee. Potilas painaa mieleensä, mitä pitäisi kaupasta ostaa, mutta kotiin tullessa huomaa unohtaneensa suuren osan tarvittavista ostoksista. Kirjaa lukiessa potilas joutuu lukemaan saman sivun uudestaan ja uudestaan, koska edellisen sivun tapahtumat unohtuvat jatkuvasti. Uuden oppiminen käy vaikeaksi työssä ja vapaa-aikana potilas ei opi enää uutta kieltä tai ota käyttöön esim. uusia kodinkoneita, koska kokee niiden käytön opettelun liian vaikeaksi.

Dementoituvaa ihmistä hoitavalle

Oppaasta saat yleistä tietoa dementoivista sairauksista ja niiden erityispiirteistä. Opas sisältää myös paljon hyödyllisiä toiminnallisia menetelmiä, joita dementoituvan henkilön hoitaja tai omainen voi kokeilla ja ottaa käyttöön omassa arjessaan.

 Avaa pdf-versio tästä.