Korkea kolesteroli on terveydelle haitallista
Liian korkea kolesteroli on haitallista terveydelle. Se lisää riskiä sairastua valtimotauteihin ja kasvattaa sydäninfaktin tai aivohalvauksen vaaraa. Ensisijaisia keinoja veren kohonneen kolesteroliarvon laskemiseksi ovat terveellinen ruokavalio, liikunnan lisääminen ja tupakoinnin lopettaminen. Jos nämä keinot eivät riitä, lääkäri harkitsee kolesterolilääkehoitoa, kuten statiineja.
Kohonnut kolesteroli ei näy eikä tunnu. Paras keino tietää oma kolesteroliarvonsa on käydä säännöllisissä mittauksissa terveyskeskuksessa tai työterveysasemalla.
Kolesteroli on pääasiassa maksan tuottamaa rasva-ainetta, mutta sitä saadaan myös ravinnosta. Tarvitsemme kolesterolia esimerkiksi solukalvojen ja hormonien muodostamiseen. Kolesteroli ei liukene vereen, joten se kulkee verenkierrossa kantaja-aineiden avulla. Niitä tärkeimmät ovat LDL ja HDL.
LDL:ää kutsutaan pahaksi kolesteroliksi. Se kuljettaa kolesterolia elimistössä solujen käyttöön, mutta ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon ja kertyy verisuonten seinämiin. Se ahtauttaa verisuonia ja kasvattaa vaaraa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
HDL eli niin kutsuttu hyvä kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja verisuonten seinämistä.
Suomessa suositellut kolesteroliarvot ovat: kokonaiskolesteroli alle 5 millimoolia litrassa, LDL-kolesteroli alle 3millimoolia litrassa ja HDL-kolesteroli yli 1 millimooli litrassa verta.
Elämäntapamuutokset valttia kolesterolin laskemisessa
Elämäntapojen kohentaminen on tärkein keino kolesteroliarvojen laskemisessa. Parantamalla ruokavaliota, lisäämällä liikuntaa ja laihduttamalla moni suomalainen saavuttaisi suositellun kolesterolitason. Se vähentäisi merkittävästi vaaraa sairastua valtimotauteihin.
Ruokavalioremontissa kannattaa tarkkailla etenkin rasvan laatua ja karsia niin kutsuttuja kovia rasvoja ja korvata niitä pehmeillä rasvoilla. Kovan eli tyydyttyneen rasvan lähteitä ovat: rasvaiset maitovalmisteet, voi, juustot, rasvaiset makkarat ja liha, leivonnaiset ja suklaa.
Pehmeitä eli suositeltavia rasvoja puolestaan ovat: juoksevat kasviöljyt, kuten rypsiöljy, kasvirasvapohjaiset levitteet ja kalat. Lisäksi ruokavalioon kannattaa lisätä kokojyvätuotteita, marjoja ja hedelmiä.
Liikunnan lisääminen kannattaa, sillä kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa hyvää HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää lievästi pahan LDL-kolesterolin pitoisuutta.
Lisäksi tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, jos haluaa parantaa kolesteroliarvojaan.
Jos elintapamuutokset eivät tehoa riittävän hyvin kolesteroliarvoihin, lääkäri harkitsee kolesterolilääkityksen aloittamista. Lisäksi etenkin niin kutsutuille suuren riskin potilaille suositellaan lääkehoitoa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ne, joilla on todettu ateroskleroottinen valtimotauti tai joilla on tyypin 2 diabetes ja ne tyypin 1 diabeetikot, joilla on valkuaista virtsassa.
”Dyslipidemian lääkehoidossa statiineista on saatu vakuuttavimpia tutkimustuloksia. Statiinien käyttö pienentää kaikkien ateroskleroottisten valtimotautien vaaraa ja niistä johtuvaa kuolleisuutta. Statiinihoidosta hyötyvät muiden väestöryhmien lisäksi myös naiset ja iäkkäät henkilöt. Korkean iän vuoksi ei ole syytä lopettaa aikaisemmin aloitettua statiinilääkitystä.”(Käypähoito-suositus)
Lääkäri harkitsee aina potilaan mahdollisen lääkehoidon tapauskohtaisesti.
Artikkelin lähteinä käytetty:
Käypähoito –suositus: Kolesterolin ja veren muiden rasvojen häiriöt
Duodecim-Terveyskirjasto: Kolesteroli
Pfizerin kolesteroliopas