Asiantuntijapaneeli: Rokotteiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään
Infektiotautien asiantuntijat uskovat rokotteisiin paitsi infektioiden torjunnan välineenä, myös keinona vaikuttaa tulevaisuudessa syövän sekä sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen. Lasten rokotusohjelma on Suomessa hyvä ja kattava, mutta aikuisten rokottamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Postitalossa 9.2. ajankohtaisista rokotteisiin liittyvistä teemoista keskustelleet infektiolääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että rokotteet ovat yksi lääketieteen suurimmista keksinnöistä ja tärkein keino torjua infektioita. Rokottautuminen on silti ennen kaikkea oikeus, ei velvollisuus. Päätös ottaa tai jättää ottamatta tietty rokote on aina yksilön, eikä yhteiskunnan tai viranomaisten tulisi painostaa rokotteen ottamiseen, uskovat johtavat suomalaiset infektiolääkärit.
Tilaisuudessa luennoinut lasten infektiolääkäri Tea Nieminen Lasten ja nuorten sairaalasta Helsingistä korosti, että kaikki neuvolarokotusohjelman rokotteet suojaavat vakavilta taudeilta. Kuten kaikkiin lääkkeisiin, myös rokotteisiin liittyy haittavaikutusten mahdollisuus, mutta rokotteiden kohdalla haitta-hyöty-suhdetta tarkastellaan erityisen kriittisesti ja vain ne rokotteet, joiden hyödyt ylittävän haitat moninkertaisesti on otettu mukaan rokotusohjelmaan.
Professori, infektiolääkäri Ville Valtonen HUSista toi esiin, että infektiot ovat merkittävä sydän- ja aivoinfarktin riskitekijä. Torjumalla infektioita voitaisiin Valtosen mukaan vähentää kardiovaskulaarisairauksia väestössä. Hyvinä välineinä tähän Valtonen näki muun muassa kausi-influenssa- ja pneumokokkirokotteet.
Infektiolääkäri, dosentti Jukka Lumio Tampereen yliopistosta muistutti, että notkahdus ihmisten luottamuksessa rokotteisiin voi johtaa vakaviin seurauksiin. Yksi herkimmin tarttuvista taudeista, tuhkarokko, on aiheuttanut epidemioita maissa, joissa ihmiset ovat jättäneet tuhkarokolta suojaavan rokotteen ottamatta rokotteisiin liittyvien epäluulojen vuoksi.
Suomessa epäluuloa ovat lietsoneet ennen kaikkea sikainfluessarokotuksia seuranneet narkolepsiatapaukset. Kaikki paikalla olleet asiantuntijat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sikainfluenssarokotuksista oli väestötasolla enemmän hyötyä kuin haittaa.
Tulevaisuudessa rokottamisen painopisteen uskotaan siirtyvän enemmän aikuisiin: toimivan neuvolarokotusohjelman rinnalla olisi tärkeää, että ikääntyvän väestömme terveyttä tuettaisiin huolehtimalla siitä, että myös aikuiset saavat kaikki heille kuuluvat ja heitä hyödyttävät rokotteet.
Keskustelutilaisuus oli suunnattu terveystoimittajille. Sen ohjelmasta vastasi Pfizerin Maailman Tervein Kansa 2015 -hankkeen Pese kädet -projektin asiantuntijaryhmä, johon kuuluu Infektioiden torjunnan vastuulääkäreitä sekä asiantuntijoita. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Pfizer.
Lisätietoa:
Viestintäpäällikkö Taija Sievänen, Pfizer Oy, taija.sievanen@pfizer.com, 050 367 58 63.