Sunitinibille uusi käyttöaihe haiman neuroendokriinisten kasvainten (NET) hoitoon

Euroopan lääkeviranomainen EMA on hyväksynyt Pfizerin sunitinibi-syöpälääkkeelle uuden käyttöaiheen inoperaabeleiden tai metastasoituneiden, hyvin erilaistuneiden haiman neuroendokriinisten kasvainten (haiman NET) hoitoon aikuisille taudin edetessä.

Haiman NET on harvinainen syöpätauti. Pohjoismaissa ilmaantuvuus on yksi tapaus vuodessa 100 000 henkilöä kohti. Sunitinibi on 25 vuoteen ensimmäinen hyväksytty lääke haiman NET:ien hoitoon. Tähän mennessä näiden potilaiden hoitovaihtoehdot ovat olleet leikkaus, solunsalpaajahoito ja oireenmukainen hoito.

Sunitinibin käytöstä ensilinjan hoitona on toistaiseksi vähän kokemuksia. Uusi käyttöaihe perustuu satunnaistettuun vaiheen 3 tutkimukseen, jossa oli mukana 171 potilasta. Sunitinibi yli kaksinkertaisti tautivapaan elinajan (mediaani) lumelääkkeeseen verrattuna.  Potilaiden eloonjääminen ilman taudin etenemistä (mediaani) oli sunitinibi-ryhmässä 11,4 kuukautta. Lumelääkettä saaneiden potilaiden vertailuryhmässä eloonjääminen ilman taudin etenemistä oli 5,5 kuukautta (p=0,0001).

Analyysin tekohetkellä sunitinibi-ryhmässä oli raportoitu vähemmän kuolemia kuin lumelääkeryhmässä (9 vs 21; HR 0,409; p=0,0204).

Haiman neuroendokriiniset kasvaimet ovat harvinaisia

Haiman neuroendokriiniset kasvaimet, jotka tunnetaan myös nimellä haiman saarekesolukasvaimet, käsittävät noin yhdeksän prosenttia kaikista neuroendokriinisistä kasvaimista. Nämä eroavat haiman adenokarsinoomista, jotka käsittävät 95 prosenttia kaikista haiman syövistä.

Neuroendokriiniset kasvaimet (NET) saavat alkunsa neuroendokriinisoluista, jotka tuottavat elimistön monia toimintoja sääteleviä hormoneja. Haiman neuroendokriinisiin kasvaimiin luetaan mm. insulinoomat, glukagonoomat ja gastrinoomat. Vaikka haiman neuroendokriiniset kasvaimet ovat harvinainen tautiryhmä, niiden ilmaantuvuuden arvellaan kohonneen selvästi viime vuosikymmeninä.

Sunitinibista

Suun kautta otettava sunitinibi on jo aiemmin hyväksytty edenneen tai metastasoituneen munuaissolukarsinooman (RCC) hoitoon sekä ruuansulatuskanavan stroomakasvainten (GIST) toisen linjan hoitoon.

Sunitinibi vaikuttaa estämällä useiden kohdemolekyylien toiminnan, jotka ovat yhteydessä syövän kasvuun, lisääntymiseen ja leviämiseen. Sunitinibin kaksi tärkeää kohdetta, verisuonten endoteelin kasvutekijän reseptori (VEGFR) ja verihiutaleiden kasvutekijän reseptori (PDGFR), esiintyvät useissa kiinteiden kasvainten tyypeissä. Näillä reseptoreilla ajatellaan olevan tärkeä rooli verisuonten uudismuodostuksessa, joka on edellytys kasvaimen kasvun vaatimalle hapen- ja ravinnonsaannille. Sunitinibi estää myös muita kasvaimen kasvamiselle tärkeitä kohteita, kuten KIT, FLT3 ja RET.

Kliinisissä tutkimuksissa (RCC, GIST ja haiman NET) sunitinibi-lääkkeen yleisimmät haittavaikutukset olivat ripuli, väsymys, voimattomuus, pahoinvointi, mukosiitti/stomatiitti, ruokahaluttomuus, oksentelu, neutropenia, kohonnut verenpaine, dyspepsia, vatsakipu, ummetus, ihottuma, käsi-jalkaoireyhtymä, ihon tai hiusten värimuutokset, makuhäiriö ja verenvuoto.

Lisätietoa antaa:

Tom Wiklund
lääketieteellinen johtaja
Pfizer Oy

puhelin 040 584 3381
tom.wiklund@pfizer.com

Lähde: Sutent valmisteyhteenveto, 29.11.2010.