Tulevaisuuden yksilöllinen lääketiede sai Pfizerilta 175 000 euroa

Lääkeyhtiö Pfizer lahjoitti 175 000 euroa Helsingin yliopiston Tulevaisuuden rahastolle. Yksi yliopiston varainkeruun keskeinen kohde on yksilöllinen lääketiede. Tulevaisuudessa yhä useamman potilaan hoito räätälöidään henkilön tai sairauden perimän tai sen ilmentämien muutosten perusteella.

Tähän mennessä yksilöllisistä hoidoista on eniten kokemusta syövän hoidossa. Esimerkiksi rintasyöpää hoidetaan vasta-ainehoidolla, jos syöpäsolun HER2-geeni on monistunut ja Pfizerin tutkimusvaiheessa oleva kritsotinibia tutkitaan keuhkosyöpäpotilailla, joiden kasvaimesta löytyy EML4-ALK-fuusiogeeni. Tämä geenimuutos löytyy noin neljällä prosentilla ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavista. "Yksilöllinen lääkehoito pyrkii löytämään ne potilaat jotka suurimmalla todennäköisyydellä hyötyvät hoidoista, ja vähentämään turhia hoitoja tai sivuvaikutuksia niille alttiilla potilailla", kertoo Pfizerin lääketieteellinen johtaja, dosentti Tom Wiklund.

Syövän yksilöllisen hoidon kehityksen yksi tulevaisuuden kulmakivi voi olla potilasnäytteiden biopankki. "Kaikilta syöpää sairastavilta tulisi tallentaa kasvainkudosta tutkijoiden käyttöön", esittää Helsingin yliopiston professori Kimmo Porkka. "Tämä hyödyttäisi samaa tautia sairastavia kanssaihmisiä ja usein myös potilasta itseään, koska potilaskohtaisia lääkkeitä voitaisiin testata."

Yksilöllisen lääkehoidon kehitystä vauhdittaa geenitutkimuksen edistysaskeleet. "Perimän selvittämisen dramaattisesti laskenut hinta mahdollistaa tulevaisuudessa tällaisen hoidon. Kun oman perimän selvittäminen maksoi vielä vuosituhannen alussa miljardin, kohta se selvitetään muutamalla satasella", yliopiston vararehtori ja sisätautiopin professori Kimmo Kontula arvioi.

Yhteistyötä yliopistollisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden välillä tarvitaan. "Tutkijoilta saadaan uusia ideoita ja uusia löytöjä, joiden mahdollisuuksia lääkkeiksi yritykset voivat tutkia. Siinä vaiheessa lääkkeen kehitystä, kun aloitetaan potilastutkimukset, lääkeyritys saa jälleen yliopistolta apua lääkkeiden kliiniseen testaamiseen", Kontula sanoo.
Uuden lääkkeen kehittäminen kestää 10-15 vuotta ja maksaa noin miljardi euroa. "Pfizer on johtava uusien lääkkeiden kehittäjä ja merkittävin kliinisen lääketutkimuksen tukija maailmassa. Millään julkisella taholla ei olisi edes varaa tuoda uusia lääkkeitä markkinoille", Kontula sanoo.

Pfizer Oy:n Suomen toimitusjohtaja Ove Uljas iloitsi siitä, että konsernijohto halusi suunnata tukea Suomelle. "Pfizer toimii yli 200 maassa ja tekee yhteistyötä lukuisten yliopistojen kanssa, joten kilpailu lahjoitusvaroistakin on kovaa. On hienoa, että voimme osaltamme tukea suomalaista tutkimusta, kehitystä ja opetusta tällä mielestämme keskeisellä tulevaisuuden lääketieteen alalla", Uljas sanoo.