Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.

25.09.2020 klo 07.00

Sydänpäivä

Maailman sydänpäivää vietetään jälleen 29.9. Samaan aikaan ajoittuu myös Sydänviikko, jota vietetään tänä vuonna 27.9.–4.10. Maailman sydänpäivän tavoitteena on kiinnittää huomio sydämiin ja kannustaa tekoihin sydänten terveyden hyväksi. Vuoden 2020 teemana on #UseHeart.

Sydän- ja verisuonisairaudet (CVD) ovat maailman yleisin kuolinsyy.[1] Sydän- ja verisuonitaudit ovat seurausta monesta syystä: tupakoinnista, diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta, liikalihavuudesta ja ilmansaasteista. Osaan sydän- ja verisuonisairauksista liittyy myös eriasteisesti perimä ja perintötekijät.

Sydänsairauksia on monenlaisia: olemme koonneet tähän tietoa kahdesta hyvin erilaisesta sydänsairaudesta: yhdestä Suomen kansantaudeista eteisvärinästä sekä harvinaisesta amyloidoosista.

Eteisvärinä

Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta[2], ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään[3]. Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä on mahdollista löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö[4], kansantauti, jota sairastaa jo yli 200 000 suomalaista. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton: jopa 40 prosenttia diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia[5]. Arvioidaan, että joka neljäs keski-ikäinen tulee sairastumaan eteisvärinään[6].

Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen, se voi kuitenkin aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin[7]. Siksi jopa noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään[3].Hoitamaton eteisvärinä myös muun muassa huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan[4]. Eteisvärinä on lisäksi yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin[8].

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja se onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus[4]. Väestön ikääntymisen seurauksena eteisvärinän esiintyvyyden arvioidaan lähes  kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä[9]. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle[4]. Eteisvärinän löytyminen ajoissa mahdollistaa myös riskitekijöihin puuttumisen ja tätä kautta voidaan edelleen pienentää aivoinfarktin riskiä.

Lue lisää eteisvärinästä:

Amyloidoosi

Amyloidoosi on sairaus, jossa yhteen tai useampaan elimeen kertyy säikeistä proteiinia, jota kutsutaan amyloidiksi. Koska amyloidoosi on harvinainen ja oireet vaihtelevia, saattaa taudin toteaminen viivästyä. Hoidon varhainen aloitus onkin taudinhallinnan kannalta keskeistä.[11]

Uusia systeemisiä amyloidooseja todetaan vuosittain noin 1 per 100 000 henkilöä. Amyloidoosi voi olla hankinnainen tai perinnöllinen, eli amyloidia voi kertyä joko ikääntymisen tai geenivirheen seurauksena. Eri amyloidoosien ja oireiden luonne riippuu siitä, mihin kudoksiin ja mitä amyloidiproteiinia kertyy. Sydän ja munuaiset ovat tyypillisiä kohdekudoksia.[12]

Sydänamyloidoosissa amyloidia kertyy sydänlihakseen, mikä johtaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Sairaus on Suomessa alidiagnosoitu johtuen yleisesti matalasta tautitietoisuudesta.[13]

Sydänamyloidoosin aiheuttamat sydänoireet liittyvät sydämen vajaatoimintaan. Yleisimpiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, alaraajojen kuoppaturvotukset, rytmihäiriöt, aorttaläpän ahtauma sekä nesteen kertyminen vatsaonteloon. Sydänoireiden lisäksi voi ilmetä myös muita oireita. Sydänamyloidoosin hoito perustuu amyloidisairauden sekä siihen liittyvien sydänilmentymien hoitoon.[13]

Amyloidoosin ennuste määräytyy taudin levinneisyyden, etenemisnopeuden ja elinvaurioiden perusteella. Viime vuosikymmenen aikana amyloidoosien diagnostiikassa ja ennusteen määrittämisessä on edistytty, ja sairauden synnyn ja kehityksen paremman ymmärtämisen ansiosta on voitu kehittää uusia hoitomenetelmiä.[12]

Lue lisää amyloidoosista:

Sydänpäivä

 

Artikkelin lähteet:

  1. World Heart Federation. World Heart Day 2020. Saatavilla osoitteessa: https://www.world-heart-federation.org/world-heart-day/world-heart-day-2020/
  2. Mediuutiset 28.2.2020 nro 8, s 10-11.
  3. Friberg L et al. Stroke. 2014;45(9):2599–2605.
  4. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Lääkärikirja Duodecim 2017.
  5. Boriani G et al. Am J Med. 2015;128(5):509-518.
  6. Kirchhof P et al. Eur Heart J. 2016;37:2893-2962.
  7. Eteisvärinä ja eteislepatus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 2018. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=dlk00015
  8. Diener HC. Eur Heart J 2017;38(34): 2619–20.
  9. Krijthe BP et al. Eur Heart J. 2013;34(35):2746–2751.
  10. Svennberg E et al. Circulation. 2015;131(25):2176–84.
  11. Amyloidoosi. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim Saatavilla osoitteessa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00625
  12. Edistystä systeemisen amyloidoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Lääkärilehti 21/2017 vsk 72. Saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/297875/SLL212017_1353.pdf?sequence=1
  13. Arttu Holkeri, Tom Pettersson, Tuuli Mustonen, Miia Holmström, Sari Atula ja Jukka Lehtonen. Sydänamyloidoosi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2019;135(23):2291-9.