Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.

14.09.2022 klo 08.00

sydänpäivä

Maailman sydänpäivää vietetään jälleen 29.9. Maailman sydänpäivän tavoitteena on kiinnittää huomio sydämiin ja kannustaa tekoihin sydänten terveyden hyväksi.

Sydän- ja verisuonisairaudet (CVD) ovat maailman yleisin kuolinsyy[1]. Sydän- ja verisuonitaudeille voivat altistaa useat riskitekijät: tupakointi, diabetes, korkea verenpaine ja kolesteroli, liikalihavuus sekä perintötekijät.

Sydänsairauksia on monenlaisia: olemme koonneet tähän tietoa kahdesta hyvin erilaisesta sydänsairaudesta: yhdestä Suomen kansantaudeista eteisvärinästä sekä harvinaisesta ATTR-kardiomyopatiasta.

Eteisvärinä

Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta[2], ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään[3]. Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä on mahdollista löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö[4], kansantauti, jota sairastaa arviolta 230 000 suomalaista[2]. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton: jopa 40 prosenttia diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia[5]. Arvioidaan, että joka neljäs keski-ikäinen tulee sairastumaan eteisvärinään[6].

Eteisvärinä ei ole itsessään juuri koskaan hengenvaarallinen, se voi kuitenkin aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin aiheuttaen aivoinfarktin [3,7]. Hoitamaton eteisvärinä myös muun muassa huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan[4]. Eteisvärinä on lisäksi yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin[8].

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja se onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus[4]. Väestön ikääntymisen seurauksena eteisvärinän esiintyvyyden arvioidaan lähes  kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä[9]. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle[4]. Eteisvärinän löytyminen ajoissa mahdollistaa myös riskitekijöihin puuttumisen ja tätä kautta voidaan edelleen pienentää aivoinfarktin riskiä.

Lue lisää eteisvärinästä:

eteisvärinä

ATTR-kardiomyopatia

Amyloidoosi on sairaus, jossa yhteen tai useampaan elimeen kertyy säikeistä proteiinia, jota kutsutaan amyloidiksi. Koska amyloidoosit ovat harvinaisia ja niiden oireet vaihtelevia, taudin toteaminen saattaa viivästyä. Hoidon varhainen aloittaminen on taudinhallinnan kannalta keskeistä.[10]

Uusia systeemisiä amyloidooseja todetaan vuosittain noin 1 per 100 000 henkilöä. Amyloidoosi voi olla villityyppinen tai perinnöllinen, eli amyloidia voi kertyä joko ikääntymisen, muiden sairauksien tai geenivirheen seurauksena. Eri amyloidoosien ja oireiden luonne riippuu siitä, mihin kudoksiin ja mitä amyloidiproteiinia kertyy. Sydän ja munuaiset ovat tyypillisiä kohdekudoksia.[10]

ATTR-kardiomyopatiassa amyloidia kertyy sydänlihakseen, mikä johtaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Sairaus on Suomessa todennäköisesti alidiagnosoitu johtuen yleisesti matalasta tautitietoisuudesta.[11]

ATTR-kardiomyopatian aiheuttamat sydänoireet liittyvät sydämen vajaatoimintaan. Yleisimpiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, alaraajojen kuoppaturvotukset, rytmihäiriöt, aorttaläpän ahtauma sekä nesteen kertyminen vatsaonteloon. Sydänoireiden lisäksi voi ilmetä myös muita oireita, kuten huimaus, yskä tai hengityksen vinkuminen (etenkin makuulla), ruoansulatuselimistön vaivat (vatsan turvotus, ripuli, ummetus), sekavuus sekä ajattelun vaikeudet. Hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen, sydämen vajaatoiminnan hoito sekä sydämen rytmihäiriöiden ja verisuonitukosten ehkäisy. ATTR-kardiomyopatian hoidossa pyritään estämään amyloidin kertyminen sydämeen, jolloin sairauden eteneminen hidastuu. [11, 12, 13]

ATTR-kardiomyopatian ennuste määräytyy taudin levinneisyyden, etenemisnopeuden ja elinvaurioiden perusteella. Keskimääräinen elinajanodote ilman hoitoa on noin 2–3,5 vuotta. Villityypin ATTR-kardiomyopatiassa eliniän ennuste on keskimäärin neljä vuotta diagnoosista, kun taas perinnöllisessä ATTR-kardiomyopatiassa ennuste vaihtelee tautia aiheuttavan mutaation mukaan.[10, 14, 15]

Lue lisää ATTR-kardiomyopatiasta:

ATTR-kardiomyopat

 
Artikkelin lähteet:

1. World Heart Federation. What is CVD. Saatavilla osoitteessa: https://world-heart-federation.org/world-heart-day/cvd-causes-conditions/what-is-cvd/ 
2. Mediuutiset 28.2.2020 nro 8, s 10-11.
3. Friberg L et al. Stroke. 2014;45(9):2599–2605.
4. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. 22.3.2021.
5. Boriani G et al. Am J Med. 2015;128(5):509-518.
6. Kirchhof P et al. Eur Heart J. 2016;37:2893-2962.
7. Eteisvärinä ja eteislepatus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=dlk00015
8. Diener HC. Eur Heart J 2017;38(34): 2619–20.
9. Krijthe BP et al. Eur Heart J. 2013;34(35):2746–2751.
10. Edistystä systeemisen amyloidoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Lääkärilehti 21/2017 vsk 72. Saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/297875/SLL212017_1353.pdf?sequence=1
11. Arttu Holkeri, Tom Pettersson, Tuuli Mustonen, Miia Holmström, Sari Atula ja Jukka Lehtonen. Sydänamyloidoosi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2019;135(23):2291-9.
12. American Heart Association. Answers by Heart. Cardiovascular Conditions. 2019. Saatavilla osoitteessa: https://www.heart.org/-/media/files/health-topics/answers-by-heart/what-is-attrcm.pdf?la=en. Vierailtu tammikuussa 2022.
13. Rapezzi C, et al. Transthyretin-related amyloidoses and the heart: a clinical overview. Nat Rev Cardiol. 2010; 7:398-408.
14. Petterson T. & Lehtonen J. Sydänääni 2019 n 30:1A Teemanumero: 155-159.
15. Castano A, et al. Heart Fail Rev. 2015 March; 20(2):163–178.