Skip directly to content

Pfizer on kehittänyt useita merkittäviä lääkkeitä

Pfizer on kehittänyt vuosikymmenten saatossa useita merkittäviä lääkkeitä esimerkiksi suurten kansansairauksien hoitoon. Suuntaamme tutkimusta ja tuotekehitystä alueille, joilla on suuri tarve uusille hoidoille. Alla on esimerkkejä Pfizerin merkittävistä lääkeinnovaatioista vuosien varrelta.

1950: Oksitetrasykliini – ensimmäinen Pfizerin oman tuotekehityksen lääke

Oksitetrasykliini-tabletti oli ensimmäinen Pfizerin oman tuotekehityksen tulos. Se oli antibiootti, joka tuli markkinoille USA:ssa 1950-luvulla. Tätä ennen Pfizer oli jo saanut mainetta maailmaa mullistaneen penisilliinin ensimmäisenä teollisena valmistajana.

1969: Doksepiini – masennukseen

Pfizer ryhtyi ensimmäisenä maailmassa tutkimaan serotoniinia. Tutkimuksissa havaittiin, että aivojen serotoniinitasoa nostamalla pystyttiin hoitamaan masennusta. Ensimmäisen masennuslääkkeen pohjalta on kehitetty lukuisia uusia lääkkeitä tukemaan hoitoa.

1990: Flukonatsoli – hiiva kuriin suun kautta

Pfizerin seuraava merkittävä läpimurto sienilääkkeiden kehitystyössä oli ensimmäinen suun kautta otettava hiivasienilääke. Vaikuttava-aine, flukonatsoli, on edelleen tärkeä lääke niin paikallisten kuin sairaalahoitoa vaativien hiivasieni-infektioiden hoidossa.

1992: Sertraliini – eteenpäin masennuksen hoidossa

Uuden sukupolven selektiiviset mielialalääkkeet toivat tukea masennuksen hoitoon.

1992: Amlodipiini – verenpaineen hoitoon

Suomalaisten kansansairaus, koholla oleva verenpaine, vaurioittaa ajan myötä elimistöä. Alkuperäislääkevalmistajien pitkällisen tutkimustyön ansiosta on kehitetty verenpainelääkkeitä, jotka ovat osaltaan edistäneet sairauden hoitoa merkittävästi.

1992: Atsitromysiini – ensimmäinen lyhyt antibioottikuuri

Atsitromysiini mahdollisti tablettihoidossa lyhyemmän antibioottikuurin kuin aiempi käytäntö.

1996: Atorvastatiini – kolesterolilääke

Sydän ja verisuonitaudit on merkittävä kuolleisuuteen vaikuttava kokonaisuus. Statiinien kehityksen ja tutkimuksen ansiosta näiden tautien riskitekijänä olevaa kohonnutta kolesterolitasoa on voitu hoitaa uudella tavalla.

1997: Latanoprosti – glaukoomalääke

Suomalainen Johan Stjernschantz johti lääketutkimusta, jonka tuloksena oli uudenlainen hoito sokeutta aiheuttavaan glaukoomaan. Tämä innovaatio on vienyt glaukooman hoitoa uuteen suuntaan.

1997: Donepetsiili – Alzheimerin tautiin

Jos Alzheimerin tauti todetaan ja sen hoito lääkityksineen aloitetaan ajoissa, potilas voi elää kotona useita vuosia pidempään.

1997 ja 2000: Lääkkeitä hemofilian hoitoon

Olemme olleet merkittävässä roolissa hemofiliapotilaiden hoidon kehittämisessä. Hemofilia on harvinaissairauksien joukossa yksi malliesimerkki siitä, miten hyvällä lääkehoidolla voidaan antaa potilaille mahdollisuus mahdollisimman normaalin elämän elämiseen. Pfizerilla on lääkehoito niin hemofilia A:han kuin hemofilia B:hen.

1998: Sildenafiili – erektiohäiriöön

Miljoonat miehet kärsivät erektiohäiriöstä. Pfizer on kehittänyt merkittävästi erektiohäiriön hoitoa ja rohkaissut keskustelua seksuaaliterveydestä.

2000: Eksemestaani – rintasyövän uusiutumista vastaan

Joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu rintasyöpään. Rintasyövän varhainen toteaminen, sairauden parempi tunteminen ja hoitojen kehittyminen ovat parantaneet merkittävästi paikallisen rintasyövän ennustetta. Hoitovaihtoehtojen lisääntyminen erityisesti 2000-luvulta alkaen on mahdollistanut aiempaa yksilöllisemmän hoidon.

2000: Etanersepti – biologinen lääke reumatautien hoitoon

Biologisia lääkkeitä käytetään reumasairauksien, kuten nivelreuman ja selkärankareuman hoidossa. Etanersepti on ensimmäinen reumatautien hoitoon kehitetty biologinen lääke. Biologiset reumalääkkeet rauhoittavat tulehduksen nopeasti suurimmalla osalla potilaista ja voivat parantaa elämänlaatua selvästi.

2001: Latanoprosti ja timololi – glaukooman hoitoon

Sokeutta aiheuttavan glaukooman hoidossa potilas joutuu usein käyttämään kahta tai useampaa eri lääkettä. Pfizer onnistui yhdistämään kaksi eniten käytettyä lääkeainetta yhteen tippaan. Tippa annostellaan vain kerran vuorokaudessa, joten uusi hoito helpotti varsinkin ikääntyvien potilaiden elämää.

2001: Pneumokokkikonjugaattirokote

Pneumokokkibakteerit aiheuttavat erilaisia infektioita, joista vakavimpia ovat aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Pfizerin konjugoitu pneumokokkirokote on ensimmäinen alle 2-vuotiaille lapsille tarkoitettu pneumokokkirokote näiden infektioiden torjuntaan.

2002: Vorikonatsoli – tablettimuotoinen hoito vakaviin sieni-infektioihin

Potilaan vastustuskykyä heikentävät hoidot tai sairaus altistavat  vakaville sieni-infektioille. Lääkekehityksen ansiosta näitä vaikeita ja pitkäkestoisia infektioita voidaan hoitaa – tablettimuotoisen annostelun ansiosta – myös kotioloissa.

2002: Linetsolidi – sairaalabakteeria vastaan

MRSA, joka tunnetaan kansankielessä myös nimellä sairalaabakteeri, voi aiheuttaa vaikeita tulehduksia. MRSA on vastustuskykyinen monille antibiooteille joten uusien hoitovaihtoehtojen kehittäminen on erittäin tärkeää.

2004: Pregabaliini – neuropaattinen kipu

Pfizer on yhdessä Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen kanssa kouluttanut tuhansia lääkäreitä tunnistamaan neuropaattisen kivun eli hermovauriokivun. Kehittynyt neuropaattisen kivun tunnistaminen ja hoitovaihtoehtojen lisääntyminen on tuonut helpotusta monelle tällaisesta kivusta kärsivälle potilaalle.

2005: Tigesykliini

Antibioottiresistenssin kehittyessä hoitovaihtojen kehitys on huomattavan tärkeää. Vakavien infektioiden hoidossa voidaan tarvita tehoa sekä vastustuskykyisiä bakteereita vastaan että useita eri infektion aiheuttajia vastaan samanaikaisesti. Tähän tigesykliini tuo vaihtoehdon muiden antibioottien rinnalle.

2006: Anidulafungiini – vakavat hiivasieni-infektiot

Useat hiivasienilajit ovat vastustuskykyisiä vanhemmille sienilääkkeille joiden aiheuttamien vakavien tulehdusten hoitoon anidulafungiini toi uuden vaihtoehdon.

2006: Pegaptanibi – silmänpohjan rappeumaan

Silmänpohjan rappeuma on länsimaiden yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja. Uuden lääkehoidon ansiosta yhä useampia sairastuneita voidaan auttaa ja säilyttää heidän näkökykynsä pidempään.

2006: Sunitinibi – verisuonten uudismuodostus syöpälääkkeiden vaikutuskohteena

Munuaissyövän hoitotulokset ovat merkittävästi parantuneet verisuonten uudismuodostusta estävien lääkehoitojen käyttöönoton myötä 2000-luvun jälkipuoliskolla. Nämä suun kautta annosteltavat lääkkeet hidastavat myös eräiden harvinaisempien syöpien etenemistä.

2007: Varenikliini – tupakoinnin lopettamisen tueksi

Nikotiiniriippuvuuden tutkimuksen myötä ymmärretään paremmin nikotiinireseptorin rooli nikotiiniriippuvuudessa. Tupakoinnin lopettamista voidaan helpottaa vaikuttamalla aivojen mielihyväkeskukseen valmisteella, joka ei sisällä lainkaan nikotiinia.

2011 – Tafamidiisi – harvinaisen perinnöllisen amyloidoositaudin hoitoon

Tafamidiisi on ensimmäinen transtyretiiniproteiinin virheellisestä laskostumisesta johtuvan amyloidoositaudin hoitoon kehitetty lääke. Taudissa liukenemattomat amyloidiplakit kertyvät elimistön eri osiin ja aiheuttavat vaikeita neurologisia oireita. Tauti on harvinainen, mutta etenevä ja johtaa hoitamattomana kuolemaan.

2012: Aksitinibi – verisuonten uudismuodostuksen selektiivinen esto

Kehittämällä entistä tarkemmin vaikutuskohteeseensa kohdistuvia syöpälääkkeitä pyritään parempiin hoitotuloksiin edenneen munuaissyövän hoidossa.

2012: Kritsotinibi – keuhkosyövän yksilölliset hoitomahdollisuudet lisääntyvät

Keuhkosyövän tutkimuksessa on löytynyt useita erilaisia syövän perimän muutoksia. Osalla potilaista näihin taudin keskeisiin syntymekanismeihin voidaan nyt vaikuttaa yksilöllisellä lääkehoidolla. Kehittynyt kasvaindiagnostiikka ja yksilölliset lääkehoidot mahdollistavat hoitojen kohdistamisen niistä parhaiten hyötyville potilaille.

2012: Apiksabaani – verenohennuslääke

Tietyt sairaudet vaativat joko lyhytaikaista tai pitkään jatkuvaa verenohennus- eli antikoagulaatiohoitoa. Tällaisia sairauksia ovat polvi- ja lonkkatekonivelkirurgian jälkeinen laskimotukosten ehkäisy, syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoito ja uusiutumisen ehkäisy sekä ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen ja/tai systeemisen embolian ehkäisy, jos potilaalla on jokin muu tukoksen riskitekijä. Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, joka hoitamattomana altistaa mm. aivohalvaukselle. Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Apiksabaani on kehitetty yhteistyössä Bristol-Myers Squibin kanssa.

2013: Bosutinibi – KML:n hoito on kehittynyt nopeasti

Krooninen myelooinen leukemia (KML) on pahanlaatuinen veritauti, jonka ennuste on muuttunut täysin uusien kohdennettujen hoitojen myötä. KML:stä on tullut krooninen sairaus, jota sairastavat voivat elää melko normaalia elämää.

2016: Palbosiklibi – levinneen rintasyövän hoitoon

Levinneeseen rintasyöpään sairastuu lähes 1 000 suomalaista naista joka vuosi. Sairautta hoidetaan usein solunsalpaajilla, joiden varjopuolena ovat usein hankalat haittavaikutukset ja elämänlaadun heikentyminen. Levinneestä rintasyövästä ei voi pysyvästi parantua, mutta lääkehoitojen kehittymisen ansiosta yhä useampi levinneeseen rintasyöpään sairastunut voi elää hyvää arkea huomattavan pitkään.

2017: Keftatsidiimi/avibaktaami

Uusia antibiootteja on tullut ihmisten käyttöön vuosien mittaan yhä vähemmän. Antibioottiresistenssiä esiintyykin maailmalla jo melko paljon ja siitä on tullut todellinen uhka ihmiskunnalle. Keftatsidiimi/avibaktaami on antibiootti, jolla hoidetaan vaikeita gramnegatiivisten patogeenien aiheuttamia infektioita, myös sellaisten bakteerien aiheuttamia infektioita jotka ovat vastustuskykyisiä monille muille antibiooteille.

2017: Seroryhmän B meningokokkirokote 

Meningokokki aiheuttaa vakavia tauteja, meningiittiä eli aivokalvotulehdusta ja sepsistä eli yleisinfektiota. Meningokokin aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen menehtyy 0–3 prosenttia, yleisinfektioon jopa 15–80 prosenttia sairastuneista.Seroryhmän B meningokokki (Men B) on merkittävin invasiivisen meningokokkitaudin aiheuttaja kaikissa ikäryhmissä Euroopassa ja merkittävä seroryhmä tautitapauksissa myös muualla maailmassa. Viime vuosikymmeninä suurin osa Suomen meningokokkitapauksista on ollut Men B:n aiheuttamia.

2017: Inotutusumabi-otsogamisiini – Akuutin leukemian lääkehoidot ovat kehittyneet

Akuuttiin leukemiaan on löydetty tehokkaita hoitovaihtoehtoja. Perushoitona akuutissa leukemiassa ovat erilaiset solunsalpaajalääkkeet. Leukemian hoitoon on kehitetty myös syöpäsoluja tunnistavia vasta-aineita, joilla hoitoa voidaan kohdentaa paremmin.

2017 ja 2018: Tofasitinibi – uusi vaikutusmekanismi tulehduksellisten sairauksien hoitoon

Tofasitinibi on ns. JAK-estäjä. JAK-estäjät ovat vaikutusmekanismiltaan uudenlainen ryhmä tablettimuotoisia lääkkeitä, joilla hoidetaan mm. nivelreumaa, nivelpsoriaasia ja haavaista paksusuolitulehdusta. Yhteistä näille sairauksille on elimistössä puhkeava epätarkoituksenmukainen tulehdus, joka häiritsee puolustusjärjestelmän tasapainoa ja aiheuttaa kullekin sairaudelle tyypillisiä oireita. Haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus Suomessa on erityisen korkea muihin maihin verrattuna.

2018: Gemtutsumabi-otsogamisiini - akuutin leukemian lääkehoidot ovat kehittyneet

Akuuttiin leukemiaan on löydetty tehokkaita hoitovaihtoehtoja. Perushoitona akuutissa leukemiassa ovat erilaiset solunsalpaajalääkkeet. Leukemian hoitoon on kehitetty myös syöpäsoluja tunnistavia vasta-aineita, joilla hoitoa voidaan kohdentaa paremmin.

2019: Dakomitinibi ja lorlatinibi – keuhkosyövän yksilölliset hoitomahdollisuudet lisääntyvät

Kehittämällä keuhkosyövän kohdennettuja hoitoja edelleen pyritään parantamaan potilaiden hoitoja ja lisäämään potilaan saatavilla olevia hoitovaihtoehtoja.