11.12.2023 klo 10.00
Keuhkosyöpä aiheuttaa kaikista syövistä eniten syöpäkuolemia Suomessa ja sen seurauksena menetetään vuosittain yli 30 000 elinvuotta. Miehillä keuhkosyöpä on yleisin kuolemaan johtava syöpä ja naisillakin toisena heti rintasyövän jälkeen [1].
Kuka sitten sairastuu keuhkosyöpään? Helppoa arvata, että sairastuvat ovat pääosin iäkkäitä tupakkamiehiä ja -naisia, mutta keuhkosyöpään sairastuu kuitenkin myös keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Jopa 15 %:lla keuhkosyöpäpotilaista ei ole merkittävää tupakointitaustaa, mikä tarkoittaa useampaa sataa uutta sairastunutta vuodessa [2]. Valitettavan usein keuhkosyövät todetaan vasta levinneessä vaiheessa, jolloin parantavaa hoitoa ei ole.
Tupakoimattomien potilaiden diagnoosiviiveistä ja niiden taustoista on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta, mutta yhdessä tutkimuksessa huomattiin tupakointitaustaisten potilaiden palaavan nopeasti lääkärille, mikäli poikkeukselliset oireet eivät helpottaneet [3]. Tupakoimattomat potilaat sen sijaan saattoivat jäädä pitkäksikin aikaa sinnittelemään oireidensa kanssa ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen ennen kuin palasivat uudelleen vastaanotolle. Taustalla arveltiin olevan lääkärin ilmaisema ja potilaan kokema vähäinen huolen määrä johtuen pienenä pidetystä vakavan taudin todennäköisyydestä.
Tupakoimattomien keuhkosyövät eroavat geenitason ominaispiirteiltään tupakoitsijoiden keuhkosyövistä. Tupakoitsijoilla taustalla on yleensä pääasiassa pitkäaikainen altistuminen tupakkasavun geenimuutoksia aiheuttaville karsinogeeneille, mutta tupakoimattomien keuhkosyövän taustatekijät ovat epäselvempiä. Yhtenä taustatekijänä on tunnistettu ilmansaasteet, joiden haittamekanismi vaikuttaisi englantilaisen tutkimusryhmän tuoreen tutkimuksen perusteella kuitenkin eroavan tupakasta [4].
Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntymisen myötä soluihin ilmaantuu luontaisesti syövälle tyypillisiä geneettisiä muutoksia, mutta näiden todennäköisyys syöpäkasvaimeksi etenemiseen kasvaa ilmansaasteiden pienpartikkelialtistuksesta riippuen. Asia vaatii vielä lisätutkimuksia, mutta tulokset kuvastavat tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien keuhkosyöpien taustasyiden erilaisuutta.
Keuhkosyövän hoito, erityisesti lääkehoito, on ottanut harppauksia eteenpäin viimeisen vuosikymmenen aikana. Taustalla on vuosikymmeniä jatkunut tutkimustyö, joka on tuonut ymmärrystä keuhkosyövän synnyn ja kasvamisen kannalta olennaisiin tekijöihin.
Keskeistä lääkehoitojen edistyksessä on ollut lisääntynyt ymmärrys geenitason muutoksista, jotka antavat syöpäsoluille vahvan viestin jakautua ja olla välittämättä normaalisti solujen jakautumista estävistä tekijöistä. Erityisesti tupakoimattomien keuhkosyövät ovat usein riippuvaisia yksittäisestä geenimuutoksesta, mikä myös tekee niistä hyvän kohteen täsmälääkkeille. Euroopassa keuhkosyöpään on hyväksytty jo pitkälle toista kymmentä täsmälääkettä ja määrä on kasvava. Osaan geenimuutoksista, kuten muutoksiin ALK-, EGFR-, NTRK-, RET- ja ROS1 -geeneissä, on tarjolla jo useampia lääkevaihtoehtoja. Parhaimmillaan täsmälääkkeillä voidaan saada vuosiakin lisää elinaikaa, vaikka kokonaan taudista parantumiseen ei niistä millään ainakaan levinneen keuhkosyövän tapauksessa vielä päästä. Tavoitteena tuleekin olla syövän mahdollisimman varhainen toteaminen, jolloin leikkaushoito on vielä mahdollinen.
Hoitovaihtoehtojen lisääntyvä määrä ja potilaskohtaisen hoidon räätälöinnin tarve edellyttää hoitohenkilökunnalta perehtyneisyyttä ja jatkuvaa kouluttautumista, missä myös lääkkeiden kehittäjillä ja valmistajilla on kunkin lääkkeen asiantuntijana oma merkittävä roolinsa.
Oikean hoidon löytämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkien keuhkosyöpäpotilaiden, mutta erityisesti tupakoimattomien, kasvaimen geenimuutokset kartoitetaan riittävän laajasti geeniprofiloinnin avulla joko kasvain- tai verinäytteestä. Tupakoimattoman keuhkosyövän geenimutaatioiden määrä on tyypillisesti huomattavasti pienempi ja muutokset ovat erityyppisiä kuin tupakoitsijan syövässä. Siksi parhaiten sopiva lääkehoitokin on usein tupakointitaustaiselle eri kuin tupakoimattomalle. Osalla tupakointitaustaisia potilaita myös immunoterapiat, joko yksin tai perinteiseen kemoterapiaan yhdistettynä, ovat tehokkaita hoitojamuotoja, mutta tupakoimattomilla immunoterapioiden hyödyt ovat usein vähäiset.
Keskustelu ja selvitykset keuhkosyövän varhaisempaan toteamiseen tähtäävästä seulonnasta käyvät aktiivisina. Suomessa ei toistaiseksi seulota laajamittaisesti keuhkosyöpää, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti näin tullaan tekemään toivottavasti osana kokonaisvaltaista kansallista syöpästrategiaa. Jos seulontaa tehtäisiin, se rajoitettaisiin riskiryhmiin, joihin tupakoimattomat eivät tule kuulumaan. Tämä on perusteltua, koska laajamittaisempi väestön seulonta ei todennäköisimmin olisi kustannusvaikuttavaa. Seulonta ei siis tule auttamaan tupakoimattomien keuhkosyövän varhaisemmassa havaitsemisessa. Siksi on tärkeää, että yleinen tietoisuus tupakoimattomien keuhkosyövästä kasvaa, emmekä miellä keuhkosyöpää vain tupakoitsijoiden sairaudeksi.
Kirjoittaja:
Lassi Liljeroos
lääketieteellinen asiantuntija
Pfizer
Lähteet:
Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.
Kaikki blogit löydät osoitteesta: Blogit