06.09.2022 klo 8.00
Koronapandemia pakotti suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän uusiutumaan ja nopeuttamaan vanhoja prosesseja. Terveysalan asiantuntijat kiittävät muun muassa eri tahojen välillä tiivistynyttä yhteistyötä. Seuraavia kehityskohteita ovat heidän mielestään esimerkiksi tutkimusta mahdollistava lainsäädäntö, terveysalan kasvustrategian toimeenpano ja ennaltaehkäisyyn panostaminen.
Pfizer Oy on koostanut terveysalan toimijoiden näkemyksiä koronanaikaisista opeista ja terveydenhuollon tulevaisuudesta yksiin kansiin ja julkistanut kuudestatoista asiantuntijahaastattelusta koostuvan raportin Kohti kestävää terveydenhuollon ekosysteemiä Suomessa.
Haastatteluiden perusteella pandemia-ajan erityisiin onnistumisiin lukeutuu terveysalan eri toimijoiden yhteistyön tiivistyminen esimerkiksi koronarokoteprosessissa – aina rokotekehityksestä rokotuksiin terveysasemilla sekä lopulta rokotetietojen saattamiseen sähköiseen rokotuskorttiin. Toimiva yhteispeli on järjestelmän selkäranka korona-ajan poikkeusolojen ulkopuolellakin. Yhteistyötä on kehitettävä jatkuvasti terveydenhuollon tulevaisuuden kantokyvyn varmistamiseksi.
”Koronavirus ei ole vielä voitettu kanta, mutta opimme yhä paremmin suojautumaan siltä. Lähitulevaisuudessa suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän ratkaistavana on esimerkiksi henkilöstöpula ja vanhenevan väestön kasvavat hoitotarpeet, joten kehitystyötä on jatkettava rohkeasti”, korostaa Pfizer Oy:n toimitusjohtaja Sami Huilla.
Raporttiin haastatellut asiantuntijat korostivat Suomen vahvuuksia terveysalan tutkimusmaana. Toimiva infrastruktuuri ja terveysdata ovat valttikorttejamme globaalissa kilpailussa investoinneista ja parhaista osaajista.
Esimerkiksi terveysdatan toisiokäytössä katseet kohdistuvat Suomeen, mutta monen asiantuntijan näkemysten mukaan huoli tietosuojasta on saanut yliotteen ja johtanut siihen, että lain tiukka tulkinta hankaloittaa käytännön tutkimustyötä.
”Kilpailu investoinneista on kovaa. Siksi emme voi kyllin korostaa, kuinka tärkeitä ovat terveysalan kasvustrategian mukaiset toimenpiteet ja tutkimusekosysteemin kehittäminen”, Sami Huilla toteaa.
Asiantuntijaraportin keskeinen viesti on, että panostus terveysalaan kannattaa. Suomi tarvitsee korkean tuottavuuden ja osaamisen aloja, ja melko maltillisilla investoinneilla suomalaisesta terveysalasta on mahdollista rakentaa malliekosysteemi.
Raporttiin haastatellut asiantuntijat korostavat sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä, koska se auttaisi säästämään ennestään rajallisia terveydenhuollon resursseja. Suomessa pitkät hoitojonot tarkoittavat, että potilas ei aina pääse terveydenhuollon piiriin, ellei hänelle ole jo kehittynyt vakavaa sairautta. Hoidot voisivat myös olla tehokkaampia, jos niitä päästäisiin antamaan, kun sairaus on vasta kehittymässä.
”Ennaltaehkäisy tulee nähdä terveydenhoidon investointina kulun sijaan. Tarvitaan vaikuttavampia investointeja ja uusia yhteistyömalleja, mikäli sote-järjestelmän painopistettä halutaan aidosti viedä sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn,” tiivistää Pfizerin Suomen lääketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo.
Rokotteet ovat yksi tehokkaimmista ennaltaehkäisyn välineistä. Rokotteilla voidaan ehkäistä infektioiden aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja ennenaikaisia kuolemia sekä ylläpitää esimerkiksi iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. Pfizerin yhteiskuntasuhdejohtaja Teija Kotomäen mukaan aikuisten rokotuskattavuuden parantamiseen on kuitenkin löydettävä uusia keinoja.
Raporttia varten haastateltiin muun muassa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärveä, Fimean ylijohtaja Eija Pelkosta ja kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohea. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan LINKKI.
Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Jutta Joutseno, puh. 09 430 040 (vaihde)