Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärä Suomessa kasvoi yli 65 % – Puutiaisiin voi törmätä koko maassa

13.04.2022 klo 08.00

Suomessa todettiin tartuntatautirekisterin mukaan vuonna 2021 peräti 151 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tapausta. Tapausmäärä nousi vuodesta 2020 lähes 60 tapauksella, mikä tarkoittaa 65 prosentin kasvua. Puutiaisaivotulehdukseen ei ole parantavaa hoitoa, mutta tautia vastaan voi rokottautua. Puutiaisen puremalta ja puutiaisten niin ikään levittämältä borrelioosilta rokottautuminen ei suojaa. Niitä vastaan kannattaa suojautua peittävällä vaatetuksella ja niin sanotulla punkkisyynillä.

Puutiainen

Puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tapaukset (tick-borne encephalitis) ovat lisääntyneet Suomessa selvästi. Tapausmäärässä on tehty ennätys jo kahtena vuotena peräkkäin. Vuonna 2021 Suomessa todettiin peräti 151 TBE-tapausta, eli 65 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, jolloin Suomessa todettiin tuolloin ennätykselliset 91 TBE-tapausta.

Puutiaisaivotulehdus on puutiaisten välittämän TBE-viruksen aiheuttama tauti, joka voi pahimmillaan aiheuttaa vakavia ja pitkäkestoisia neurologisia oireita. Tautiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa. TBE:tä vastaan voi kuitenkin suojautua rokottautumalla. Rokote suojaa taudilta, vaikka virusta kantava puutiainen pääsisikin puremaan.

Suojautuminen TBE:tä vastaan on nykyään syytä huomioida yhä useammilla alueilla Manner-Suomessa – Ahvenanmaan ja Turun saariston lisäksi.

Puutiaisten määrästä ei tarkkaa tietoa

Puutiaisten määrää Suomessa on mahdotonta arvioida tarkasti. Tutkijoiden tietojen perusteella puutiaisia tavataan Suomessa kuitenkin vuosi vuodelta enemmän. Havaintoja puutiaisista tulee myös yhä pohjoisemmasta. 

Ajantasaisin tieto puutiaisten esiintymisestä löytyy Turun yliopiston ja lääkeyritys Pfizerin toteuttamasta Punkkilive-verkkopalvelusta, jonne ihmiset voivat ilmoittaa puutiaishavainnoistaan. Vuoden 2021 aikana Punkkiliveen ilmoitettiin yli 79 000 puutiaishavaintoa. Havaintoja on tehty koko Suomessa – mukaan lukien Lapissa esimerkiksi Kemi-Tornio-alueella ja Rovaniemellä.

Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormusen mukaan puutiainen ei itse liiku paikasta toiseen, mutta se leviää uusille alueille isäntäeläinten, myös ihmisten ja lemmikkien mukana. Puutiainen ei ole elinympäristönsä suhteen vaativa. Sille riittää, että alueelta löytyy jonkinlainen karike, missä elää, ja isäntäeläimiä, kuten peuroja ja pikkunisäkkäitä, jotka tarjoavat ravintoa. Näin ollen se menestyy myös pohjoisemmilla leveyksillä, jos alueen lämpötila on sille suotuisa.

”Tämän takia puutiaisia esiintyy yhtä lailla kaupunkien keskustojen puistoissa ja teiden reunuspuskissa kuin metsissä. Puutiaisella on luonnossa vain vähän varsinaisia vihollisia, mutta esimerkiksi pikkulinnut voivat käyttää niitä ravinnokseen”, Sormunen kertoo.

Rokottautuminen suojaa TBE:ltä, punkkisyyni puutiaisilta

Suomessa TBE:ltä torjuvan perusrokotussarjan saavat ilmaiseksi henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa THL:n määrittelemillä, kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvilla TBE-riskialueilla. Lisäksi THL on antanut rokotussuosituksia tietyille rokotusohjelman ulkopuolisille riskialueille, joilla oleillaan pitkäaikaisesti ja liikutaan lumettoman maan aikana paljon luonnossa. Näillä alueilla rokotus maksetaan itse.

TBE-rokotuksen perussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta. Monilta jo tämän perussarjan huolehtiminen aikataulussaan tuppaa kuitenkin unohtumaan.

”Kattavan suojan saadakseen tulee perussarja ottaa kokonaan. Tämän jälkeen rokotesuojan ylläpito edellyttää tehosteannosten ottamisen rokotusaikataulun mukaisesti”, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo.

Vapalahti tutkii työssään viruksia, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin. Myös puutiaisten levittämät virukset lukeutuvat näihin.

Rokottautumisen lisäksi luonnossa liikkuessaan puutiaisilta kannattaa suojautua vaatetuksella. Ulkoilun jälkeen on hyvä tehdä myös niin sanottu punkkisyyni eli puutiaistarkastus, jotta mukaan tarttuneet yksilöt saa napattua ajoissa pois iholta tai lemmikin turkista.

TBE:n lisäksi puutiaiset voivat levittää borrelioosia, jota vastaan ei ole rokotetta. Borrelioosi eli Lymen tauti on TBE:tä selvästi yleisempi. Borrelioosi eroaa myös TBE:stä tarttumisen, oireiden ja hoidon suhteen – se on hoidettavissa antibiootein. TBE-virus tarttuu sitä kantavan puutiaisen puremasta nopeasti. Borrelia-bakteerin tarttuminen sen sijaan edellyttää, että sitä kantava puutiainen on ihoon kiinni pureutuneena pidempään, tyypillisesti toista vuorokautta. 

”Tämän takia päivittäinen puutiaistarkastus estää hyvin borrelioositartuntoja. Sen sijaan TBE:tä vastaan varmempi keino on suojautua rokottauttumalla, kun liikutaan luonnossa ja altistutaan puutiaisen puremille taudin riskialueilla”, Olli Vapalahti sanoo.

THL:n rokotussuositukset ja määritetyt riskialueet löytyvät täältä

Datapaketti löytyy täältä.

Lisätiedot:
Olli Vapalahti
Zoonoosivirologian professori, Helsingin yliopisto
[email protected]
Puh. 02941 911 (yliopiston vaihde)

Jani Sormunen
Puutiaistutkija, Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto
[email protected]
Puh. 050 354 6851