14.6.2023 klo 9.30
 

Toukokuussa 2023 PlosOnessa julkaistun suomalaisen tutkimuksen COVID-19 hospitalisations and all-cause mortality by risk group in Finland mukaan ikä ja riskitekijät vaikuttavat COVID-19-taudin vuoksi sairaalaan osastohoitoon joutumiseen ja kuolemanriskiin. Kyseessä on ensimmäinen Pohjoismaissa tehty, eri varianttikausia vertaileva riskiryhmäspesifi tutkimus, jossa osoitetaan, minkä riskiryhmän potilailla on suurin riski joutua COVID-19-taudin vuoksi osastohoitoon tai kuolla COVID-19:n aiheuttamaan tautiin.
   

Suomessa tehdyn retrospektiivisen havainnointitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä riskiryhmät ovat suurimmassa vaarassa saada vakavan COVID-19-taudin. Tämän tutkimuksen mukaan potilailla, jotka sairastavat kroonista munuaissairautta tai syöpää tai ovat elinsiirtopotilaita, on suurempi riski joutua sairaalaan osastohoitoon tai jopa kuolla COVID-19-infektion seurauksena kuin potilailla, joilla ei ole näitä riskitekijöitä.

Huolimatta COVID-19-taudin aiheuttamien osastohoitojen ja kuolemantapausten vähenemisestä tutkimusjakson aikana, merkittävä osa erityisesti yli 60-vuotiaista ja riskiryhmäläisistä saattaa edelleen joutua osastohoitoon. Vaikka COVID-19-potilaiden keskimääräinen osastohoitojakso on lyhentynyt, se on edelleen pitkä verrattuna erikoissairaanhoidon osastohoitojaksoon yleensä.
 

Tutkimus toteutettiin kolmessa kuuden kuukauden jaksossa

Selvityksessä käytettiin apuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisia rekisteritietoja: hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo), perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo) ja Suomen kansallinen tartuntatautirekisteri (TTR). Näistä rekistereistä saadut tiedot yhdistettiin, jotta saatiin tarkka yleiskuva COVID 19 infektioon liittyvistä sairaalahoidoista ja kuolleisuudesta ikä- ja riskiryhmittäin.

Tiedot kerättiin tammikuusta 2021 kesäkuuhun 2022 kolmessa kuuden kuukauden jaksoissa (1.1.–30.6.2021, 1.7.–31.12.2021 ja 1.1.–30.6.2022). Tämä mahdollisti eri COVID-19-varianttien aiheuttamien epidemiologisten aaltojen vertailun. Tiedot sisälsivät neljä tietokokonaisuutta: infektioiden määrä, osastohoitojaksojen ja osastohoitopäivien määrä (erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta) sekä kuolemantapausten määrä.
 

Keskeisimmät tulokset

Tutkimustulosten mukaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa yli 60-vuotiaat potilaat joutuivat sairaalaan osastohoitoon todennäköisemmin kuin alle 60-vuotiaat potilaat kaikkina tutkimukseen sisältyvinä ajanjaksoina. Kaiken kaikkiaan osuus tartunnan saaneista, jotka päätyvät osastohoitoon on pienentynyt ajan myötä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Viimeisimmän tutkimukseen sisältyneen ajanjakson aikana (H1 2022) suhteessa tartuntoihin sairaalan osastohoitoon joutui sekä 18–59-vuotiaiden että yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä yleisimmin ne potilaat, joilla oli krooninen munuaissairaus. Seuraavina olivat potilaat, jotka olivat saaneet elinsiirron tai joilla oli syöpä tai sydän- ja verisuonisairauksia. Yli 60-vuotiaita hoidettiin useammin perusterveydenhuollon vuodeosastoilla kuin nuorempaa ikäryhmää.

Kaikkien yli 18-vuotiaiden potilaiden keskimääräinen osastolla oloaika vaihteli perusterveydenhuollossa 15–27 päivään riskiryhmästä riippuen ja erikoissairaanhoidossa 7–17 päivään riskiryhmästä riippuen.

Suurin kuolemanriski COVID-19-taudin seurauksena yli 18-vuotiaiden väestössä oli niillä, jotka sairastivat kroonista munuaissairautta. Seuraavina olivat sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat, syöpäpotilaat ja verenpainetautipotilaat.

***

Riskiryhmään kuuluvien ja iäkkäiden potilaiden rokotesuojasta ja varhaisesta hoidosta on tärkeää huolehtia. Näin ehkäistäisiin vakavia tautimuotoja ja kevennettäisiin sairaaloiden taakkaa.

Tutkimusartikkeli: Summanen M, Kosunen M, Kainu V, Cansel A, Niskanen S, Nurmi L, et al. (2023) COVID-19 hospitalisations and all-cause mortality by risk group in Finland. PLoS ONE 18(5): e0286142. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0286142