TBE-tapauksia ennätysmäärä vuonna 2020 – Kasvun taustalla mahdollisesti ilmastonmuutos ja retkeilybuumi

07.04.2021 klo 08.00

Suomessa todettiin vuonna 2020 ennätykselliset 91 TBE- eli puutiaisaivokuumetapausta. Asiantuntijoiden mukaan yksi syy punkkien ja myös niiden levittämien tautien määrän kasvuun on ilmastonmuutos. Viruksen aiheuttamalta TBE:ltä voi suojautua esimerkiksi peittävällä pukeutumisella luonnossa liikuttaessa tai rokottautumalla. Sen sijaan bakteerin aiheuttamaa borrelioosia vastaan ei ole olemassa ennaltaehkäisevää rokotetta.

punkki

Kuva: Shutterstock

Suomessa koettiin vuonna 2020 historian pahin puutiaisaivokuumevuosi. Vuoden aikana tilastoitiin peräti 91 puutiaisaivokuume- eli TBE-tapausta. Tämä on kaikkien aikojen korkein tapausmäärä. Vuonna 2019 tapauksia oli 69.

Punkkien levittämän virustauti TBE:n (tick-borne encephalitis) tapausmäärät ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun. Suurin osa tapauksista suhteessa väkilukuun on diagnosoitu Ahvenanmaalla. Viime vuosina tautitapausten lukumäärä on lisääntynyt kuitenkin myös Manner-Suomessa. Ylivoimaisesti eniten tapauksia diagnosoitiin vuonna 2020 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (46).

Vuosien 2011–2020 aikana TBE-tapauksien lukumäärä Manner-Suomessa on lähes nelinkertaistunut verrattuna vuosiin 2001–2010. Vuosina 2001–2010 Manner-Suomessa diagnosoitiin 138 TBE-tapausta, kun taas vuosina 2011–2020 tapauksia oli 543. Samaan aikaan koko maassa tapauksia oli yhteensä 620.[1]

Ilmastonmuutos mahdollinen syy punkkimäärän kasvuun

Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen syy punkkien määrän havaittuun lisääntymiseen voi olla ilmastonmuutos. Ilmaston lämpeneminen voi selittää myös sen, miksi punkkien esiintymisalue vaikuttaa levinneen yhä pohjoisemmaksi.

”Punkit eivät ole elinympäristönsä suhteen nirsoja, mutta ne hyötyvät lauhoista talvista ja kosteista, lämpimistä kesistä. Samoista olosuhteista hyötyvät punkkien lisäksi niiden isäntäeläimet kuten kauriit, mikä tietenkin lisää punkkien menestymismahdollisuuksia”, Turun yliopiston tutkija Jani Sormunen kertoo.

Sormunen arvelee, että oma vaikutuksensa ennätyslukuihin voi olla myös ihmisten koronavuoden aikana kasvaneella innostuksella luonnossa retkeilyyn niin lähimetsissä kuin Suomen kesälomakohteissa. Punkinpureman voi saada vaikka Helsingin viheralueilla, mutta suurempi riski on luonnossa aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä.


Vaatetus suojaa punkeilta, rokottautuminen TBE:ltä

Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse jättää menemättä metsään punkkien pelossa. Punkeilta voi suojautua pukeutumalla peittävästi pitkälahkeisiin housuihin ja pitkähihaisiin paitoihin. Jos on liikkunut luonnossa alueella, jolla esiintyy punkkeja, on myös aina tarpeen tehdä punkkitarkastus.

Jos punkki kuitenkin pääsee puremaan, se kannattaa poistaa ihosta mahdollisimman nopeasti bakteerin aiheuttaman borrelioosin tarttumisen ehkäisemiseksi. Ennalta huolehdittu rokottautuminen TBE:tä vastaan sen sijaan suojaa virustaudilta. Rokottautuminen ei kuitenkaan suojaa borrelioosilta.

TBE-rokotuksen perussarjaan kuuluu kolme rokotetta. Parhaan mahdollisen suojan saadakseen tulee perussarja ottaa kokonaan sekä ylläpitää tämän jälkeen rokotesuojaa rokotusaikataulun mukaisesti.

Ilmaiseen TBE-rokotukseen ovat oikeutettuja henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa THL:n määrittelemillä, kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvilla TBE-riskialueilla. Lisäksi THL on antanut rokotussuosituksia myös rokotusohjelman ulkopuolisille riskialueille, joissa oleillaan pitkäaikaisesti ja liikutaan lumettoman maan aikana paljon luonnossa. Näillä alueilla TBE-rokotus maksetaan itse.

THL:n rokotussuositukset ja määritetyt riskialueet löytyvät täältä.

 

Lisätietoja puutiaisista ja niiden levittäytymisestä:

Jani Sormunen, puutiaistutkija, Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto
[email protected]

Puh. 050 354 6851
 

Lisätietoa: TBE-tapaukset Suomessa 2001–2020 

Lähde:

1 THL: Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/tilastot.html