7.2.2025 klo 10.00
Entinen maastohiihdon maailmanmestari ja huippu-urheilija Virpi Sarasvuo avaa kokemuksiaan migreenistä Migreenipodissa ja kertoo, millaisia haasteita sairaus on tuonut niin urheilu-uralla kuin sen jälkeenkin. Migreenipodi on lääkeyhtiö Pfizerin ja Suomen Migreeniyhdistyksen yhteistyössä tuottama podcast-sarja, joka on kuunneltavissa Spotify:ssa.
Maastohiihdon moninkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo sairasti tietämättään migreeniä koko urheilu-uransa ajan. Sarasvuo sai migreenidiagnoosin vasta aktiivisen urheilu-uran jo päätyttyä muutama vuosi sitten, vaikka hän oli kärsinyt oireista vuosikymmeniä.
“Yhdessä vaiheessa minulla oli kilpailun jälkeen aina niin kova päänsärky ja valoarkuus, että siinä jäi muutamat palkintojenjaotkin väliin. Siinä oli hieman neuvottelemista, koska palkintojenjakoon osallistuminen on maailmancupin säännöissäkin ja jos meinaa palkintorahat saada niin siihen on osallistuttava”, Sarasvuo sanoo Migreenipodissa.
Sarasvuo muistaa ensimmäisen selvän migreenikohtauksensa tapahtuneen 2000-luvun taitteessa, kun hänen näkökenttänsä reuna-alueet hävisivät hetkellisesti. Myöhemmät päänsäryt hän tulkitsi "tavallisiksi" ja selitti ne stressillä tai kilpailujännityksellä. Valoarkuus ja pahoinvointi olivat tyypillisiä migreenin oireita, mutta niitä ei tunnistettu migreeniksi.
Vaikka migreenillä on vahva sukurasite Virpin perheessä – hänen äitinsä ja sisarensa sairastavat migreeniä – hän ei osannut yhdistää omia oireitaan sairauteen. Lopulta vasta yhden juhannuksen jälkeinen voimakas päänsärky, joka piti hänet vuoteenomana useita päiviä, johti diagnoosiin.
Urheilu-uransa aikana Sarasvuo kärsi usein voimakkaista päänsäryistä kilpailujen jälkeen. Viime vuosina migreenit ovat ilmenneet erityisesti hormonaalisina kuukautismigreeneinä, joiden ajoitus vaihtelee kierron eri vaiheissa.
Migreenit ovat vaikuttaneet merkittävästi Virpin arkeen. Kohtaukset vievät voimia, ja niiden jälkeinen toipuminen voi viedä päiviä, jolloin työkyky on heikentynyt. Hän kertoo myös tuntevansa häpeää sairaudestaan ja peittelevänsä oireitaan – toisinaan hän on tehnyt töitä kohtauksen aikana kertomatta siitä kenellekään.
Sarasvuo on oppinut tunnistamaan migreenin ennakko-oireita, kuten haukottelua, joka usein enteilee kohtausta. Lääkkeiden lisäksi hän on saanut apua esimerkiksi piikkimatosta, joka lievittää kipua erityisesti niskan ja kallonpohjan alueella.
Sosiaalisen median vertaistuki on ollut hänelle tärkeää. Muiden migreenistä kärsivien kokemukset ja vinkit ovat antaneet uusia näkökulmia sairauden hallintaan. Neurologikäynneiltä saatu tieto on myös auttanut häntä ymmärtämään migreenin monivaiheisuutta ja yksilöllisyyttä.
Sarasvuon tarina tuo esiin migreenin monimuotoisuuden, jonka oireet voivat vaihdella suuresti yksilöittäin ja ajan kuluessa. Migreeni on opettanut Sarasvuota priorisoimaan ja keskittymään olennaiseen.
"Kohtauksen aikana kaikki ylimääräinen riisutaan pois, ja jäljelle jää vain se, mikä todella on tärkeää", hän sanoo.
Migreeniä sairastaa noin 700 000 suomalaista. Se on erityisesti työikäisten sairaus ja sitä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä.
Migreenipodin jaksoissa suomalaiset migreenin huippuasiantuntijat kertovat muun muassa sairauden monimuotoisuudesta ja sen vaikutuksista työelämään ja arkeen. Mukana ovat muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtava työterveyslääkäri Minna Majuri, neurologi Marja-Liisa Sumelahti ja aivotutkija Minna Huotilainen. Sarjassa kuullaan migreeniä sairastavien todellisia kokemustarinoita ja oman migreenitarinansa jakaa muun muassa kokki ja ruokavaikuttaja Meri-Tuuli Väntsi ja kansanedustaja Ben Zyskowicz.
Tutustu Migreenipodin jaksoihin Spotifyssa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta, Suomen Migreeniyhdistys
[email protected]
puh. 050 448 4909
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Jutta Joutseno, Pfizer
puh. 09 430 040