07.03.2023 klo 10.00
Maaliskuussa vietetään myeloomakuukautta, ja onkin hyvä hetki kiinnittää katse myeloomaan sekä hoitojen kehittymiseen ja hematologien kasvavaan tarpeeseen.
Myelooma on veren ja luuytimen plasmasoluihin liittyvä syöpäsairaus [1]. Kyseessä on melko harvinainen syöpä, sillä Suomen syöpärekisterin mukaan vuonna 2020 todettiin yhteensä 360 uutta myeloomaa [2, 3]. Potilaiden keskimääräinen sairastumisikä on 65–70 vuotta. Myelooma on harvinainen alle 40-vuotiailla ja lapsilla sitä ei esiinny.[1]
Myelooman aiheuttajaa ei tunneta ja sen oireet ovat vaihtelevia. Yleisimpiä oireita ovat luustokivut (tyypillisesti selkäkivut), väsymys ja toistuvat tulehdustaudit.[1, 4]
Myelooman hoidot kehittyvät
Myelooman vuosittainen ilmaantuvuus on pysynyt melko vakaana, mutta kehittyneiden hoitojen ansiosta myeloomapotilaiden elossaoloaika pitenee, ja hoidossa olevien potilaiden määrä on siten kasvussa. Käyttöön on viime vuosina tullut lukuisia uusia hoitomuotoja.[2] Myeloomaa hoidetaan erilaisin lääkehoidoin, joista tavallisimpia ovat ns. yhdistelmähoidot eli useamman eri lääkkeen samanaikainen käyttö. Viime vuosina myelooman hoitoon on tullut myös muun muassa vasta-ainehoitoja. Omien kantasolujen siirtoa käytetään hoitona alle 70–75-vuotiaille hyväkuntoisille potilaille.[2, 4]
Myeloomaan ei tämän hetken tiedon perusteella ole parantavaa hoitoa, mutta nykyhoidoilla myelooma saadaan yleensä hallintaan ja pystytään lievittämään oireita. Hoidon tavoitteena on taata potilaalle mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja helpottaa myelooman aiheuttamia oireita. Pitkäaikaisen lääkehoidon vuoksi myelooma vaatii potilaalta hoitoon sitoutumista.[5]
Kliinisten lääketutkimusten kautta tarjoutuu uusia hoitomahdollisuuksia
Hoitovaihtoehtojen suunnittelu ja valitseminen edellyttää erityistä asiantuntemusta. Suurin osa myeloomapotilaista hyötyy pitkään jatkuvasta hoidosta, mikä on johtanut hoidossa olevien potilaiden määrän lisääntymiseen.[6]
Kliiniset lääketutkimukset mahdollistavat potilaiden hoidon uusimmilla lääkkeillä jo paljon ennen kuin ne muuten tulevat potilaiden saataville. Kliiniset lääketutkimukset tukevat Suomessa tehtävää muuta tutkimusta, tarjoavat tutkimuksiin osallistuville potilaille mahdollisuuden saada uutta hoitoa aikaisessa vaiheessa ja kehittävät suomalaisten tutkijoiden, lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan osaamista tavalla, joka heijastuu työn käytäntöihin myös tutkimusten ulkopuolella.[7] Klliinisistä lääketutkimuksista kertyy arvokasta tietoa, joka hyödyttää niin potilaita, lääkäreitä kuin koko suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, ja kliiniset lääketutkimukset tuovat myös säästöjä sairaalalle veloituksettomien tutkimuslääkkeiden muodossa.
Hematologeja tarvitaan lisää
Myeloomaa hoitavat pääosin kliinisen hematologian erikoislääkärit, joita myeloomapotilaiden määrän kasvaessa kaivataan lisää. Työikäisiä kliinisen hematologian erikoislääkäreitä oli vuoden 2021 alussa Suomessa yhteensä 89 [8]. Hematologien määrän huomattava vaje voikin jopa vaarantaa hoidon yhdenvertaisen toteutumisen [2]. Yhtenä keinona tulisikin pyrkiä lisäämään valmistuvien kliinisen hematologian erikoislääkäreiden määrää. Lääkäriliiton ja hematologian ylilääkäreiden asettama tavoite on kaksi hematologia 100 000 asukasta kohden (yhteensä 113), mikä ei vuoden 2021 selvityksen mukaan toteutunut millään erva-alueella [8].
Lisähaasteen tilanteeseen tuo kliinisen hematologian erikoislääkäreiden alueellinen jakautuminen, sillä suurin osa (n = 40) 89 kliinisen hematologian erikoislääkäreistä työskenteli vuonna 2021 Hyksin erityisvastuualueella.[8] Koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi tulisikin kiinnittää huomiota hematologien rekrytoimiseen maantieteellisesti kattavalla väestörakennetta vastaavalla tavalla [2].
Lisätietoa
myeloomasta:
Terveyskylän Syöpätalo: https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/veritaudit/myelooma
Kaikki syövästä: https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/myelooma/
myeloomakuukaudesta: Myeloma Action Month - Myeloma Action Month
Lähteet: