Pfizerin asiantuntijaraportti kerää yksiin kansiin terveysalan asiantuntijoiden näkemyksiä korona-ajan opeista ja tulevaisuuden kehityskohteista

05.09.2022 klo 10.00

Kohti kestävää terveydenhuollon ekosysteemiä -raportin kansi

Kuudestatoista asiantuntijahaastattelusta koostuvan raportin mukaan korona-aikana lisääntynyt ja pandemianhoitoa edistänyt eri tahojen välinen yhteistyö on avaintekijä vastattaessa lähitulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin.

Pfizerin Kohti kestävää terveydenhuollon ekosysteemiä Suomessa -raportti nostaa pandemia-ajan erityisiksi onnistumisiksi terveysalan eri toimijoiden yhteistyön tiivistymisen esimerkiksi koronarokoteprosessissa. Jatkumo rokotekehityksestä rokottamiseen terveysasemilla sekä lopulta rokotetietojen saattamiseen sähköiseen muotoon sujui asiantuntijoiden mukaan hyvin. 

Toimiva yhteispeli on järjestelmän selkäranka korona-ajan poikkeusolojen ulkopuolellakin ja yhteistyötä on kehitettävä jatkuvasti terveydenhuollon tulevaisuuden kantokyvyn varmistamiseksi. Asiantuntijoiden mielestä seuraavia terveysalan kehityskohteita ovat esimerkiksi tutkimuksen edellytyksiä parantava lainsäädäntö, terveysalan kasvustrategian toimeenpano ja ennaltaehkäisyyn panostaminen.  

Ennaltaehkäisy säästäisi resursseja, parantaisi terveyttä ja vähentäisi inhimillistä kärsimystä

Raporttiin haastatellut asiantuntijat korostavat sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä, koska se auttaisi säästämään ennestään rajallisia terveydenhuollon resursseja. Rokotteet ovat yksi vaikuttava esimerkki ennaltaehkäisystä.

”Ennaltaehkäisy tulee nähdä terveydenhoidon investointina kulun sijaan. Tarvitaan vaikuttavampia investointeja ja uusia yhteistyömalleja, mikäli sote-järjestelmän painopistettä halutaan aidosti viedä sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn,” tiivistää Pfizerin Suomen lääketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo. 

Suomalaisessa terveysalassa on aineksia malliekosysteemiksi

Asiantuntijaraportin keskeinen viesti on, että panostus terveysalaan kannattaa. Suomi tarvitsee korkean tuottavuuden ja osaamisen aloja, ja melko maltillisilla investoinneilla suomalaisesta terveysalasta on mahdollista rakentaa malliekosysteemi. 

Toimiva infrastruktuuri ja terveysdata ovat Suomen valttikortteja globaalissa kilpailussa investoinneista ja parhaista osaajista, mutta lisäpanostuksia tarvitaan potentiaalin lunastamiseksi.

”Kilpailu investoinneista on kovaa. Siksi emme voi kyllin korostaa, kuinka tärkeitä ovat terveysalan kasvustrategian mukaiset toimenpiteet ja tutkimusekosysteemin kehittäminen”, Pfizer Suomen toimitusjohtaja Sami Huilla summaa.

TUTUSTU RAPORTTIIN TÄÄLTÄ 

Raporttia varten haastateltiin seuraavia asiantuntijoita:

  • Mikko Alkio partner, Avance Attorneys
  • Outi Antila pääjohtaja, Kela
  • Minna Hendolin johtava asiantuntija, Sitra. 09/2022 alkaen vaikuttavuusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto
  • Sanna Lauslahti toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
  • Markus Lohi kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja
  • Markku Mäkijärvi johtajaylilääkäri, HUS
  • Eija Pelkonen ylijohtaja, Fimea
  • Anne Remes lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, Helsingin yliopisto
  • Risto Renkonen glykobiologian professori, Helsingin yliopisto
  • Aimo Strömberg puheenjohtaja, Eurooppalainen potilasakatemia EUPATI Suomi 
  • Seppo Ylä-Herttuala akatemiaprofessori, Itä-Suomen yliopisto
  • Piia Aarnisalo lääketieteellinen johtaja, Pfizer Suomi
  • Sami Huilla toimitusjohtaja, Pfizer Suomi
  • Teija Kotomäki yhteiskuntasuhdejohtaja, Pfizer Suomi
  • Deb Mangone Suomen maajohtaja 2020–2022, Pfizer
  • Jaakko Parkkinen vastikään eläkkeelle jäänyt lääketieteellinen johtaja, Pfizer Suomi