Ota yhteyttäOta yhteyttäPfizerProTerveyden tukena Sivustokartta
HomeAjankohtaistaUutisetPohjoismainen kyselytutkimus paljastaa potilaiden tietoisuuspuutteet - tarve tulehduksellisten sairauksien kansalliselle rokotestrategiallePohjoismainen kyselytutkimus paljastaa potilaiden tietoisuuspuutteet - tarve tulehduksellisten sairauksien kansalliselle rokotestrategialle

18.9.2025

Eurooppalaiset asiantuntijajärjestöt suosittavat tulehduksellista sairautta, kuten nivelreumaa tai tulehduksellista suolistosairautta, sairastavien potilaiden rokotesuojaa arvioitavan diagnoosihetkellä ja tämän jälkeen vuosittain. Tuore pohjoismainen kyselytutkimus paljastaa, että vaikka rokotekattavuus on hyvällä tasolla, suurin osa tulehduksellista sairautta sairastavista potilaista ei ole saanut tietoa rokottautumisen tärkeydestä ennen lääkehoidon aloittamista. Noin 20 % vastaajista kertoi, että heidän rokotestatustaan ei arvioida säännöllisesti. Lähes puolet potilaista sanoi, että tietoa siitä, mitä rokotuksia omalle kohdalle suositellaan, on vaikea löytää.

Tulehduksellista- tai autoimmuunisairautta sairastavilla potilailla on kohonnut infektioriski heikentyneen immuunijärjestelmän ja siihen vaikuttavien hoitojen vuoksi. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toteutettu potilaskyselytutkimus tuo esiin sekä rokottautumiseen liittyvät tietoisuuspuutteet, että koko terveydenhuoltojärjestelmän läpi ulottuvan kansallisen rokotestrategian tarpeellisuuden.

Tutkimus pohjautuu verkkokyselyyn, johon vastasi 1 434 sairastavaa henkilöä eri Pohjoismaista. Sairastavilla oli reumatologinen (nivelreuma, nivelpsoriaasi, lastenreuma, tai selkärankareuma), gastroenterologinen (haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti) tai dermatologinen (psoriasis tai atooppinen dermatiitti) tulehduksellisen sairauden diagnoosi. Vastaajat olivat pääosin naisia (88 %), hoitokontaktissa erikoissairaanhoitoon (59 %), ja saivat immunomodulatorista lääkehoitoa (57 %).
 

Moni jää ilman tietoa - Sairastavien kokemukset eroavat nykyisistä rokotesuosituksista

Rokotekattavuus oli Pohjoismaissa yleisesti hyvällä tasolla: 80 % vastaajista oli saanut COVID-19- rokotteen, 72 % influenssarokotteen ja 50 % pneumokokkirokotteen.

Sairastavat olivat hyvin tietoisia vuosittaisen influenssarokotuksen tarpeellisuudesta (75 %), mutta muiden rokotteiden (mm. pneumokokki) kohdalla tietoisuus oli jo selkeästi heikompaa. 52 % vastaajista ei myöskään täysin tiennyt, että suositellut rokotteet tulisi mielellään antaa ennen suunniteltujen hoitojen aloitusta. Noin puolet vastaajista oli tietoisia siitä, että samassa taloudessa asuville saatetaan myös suositella rokottautumista. Ainoastaan 20 % sairastavista kertoi rokotesuojaansa arvioitavan säännöllisesti.

Tulokset kertoivat myös, että potilaiden tiedontarve rokotteista on suuri: 47 % vastaajista koki, että tautispesifisen rokoteinformaation löytäminen on jokseenkin tai hyvin vaikeaa, ja 74 % vastaajista ilmaisi haluavansa lisää tietoa rokotteista. 43 % vastaajista oli tyytymättömiä terveydenhuollon tarjoamiin rokotesuosituksiin.

Rokotetietoisuus ja rokottautuminen vaihtelivat iän, sairauden ja hoitopaikan mukaan

Tulokset osoittivat, että vanhemmat (≥ 65-vuotiaat) ja erikoissairaanhoidossa hoitoa saavat ovat todennäköisimmin sekä tietoisia rokotetarpeesta että rokotettuja. Psoriasista tai atooppista dermatiittia sairastavilla tietoisuus rokotuksista ja rokotuskattavuus olivat alhaisempia verrattuna potilaisiin, joilla on reuma- tai suolistosairaus. Ihotautia sairastavat olivat myös muita diagnoosiryhmiä harvemmin saaneet influenssa- tai pneumokokkirokotteen ennen hoitoa tai sen aikana.

Tulehduksellista sairautta tai autoimmuunitautia sairastavien potilaiden kohdalla esimerkiksi korkea ikä, lääkitys tai sairaus ei kuitenkaan saisi määrittää rokottautumisen tarvetta, sillä koko potilasryhmä on oikeutettu ennaltaehkäisevään rokottautumiseen kohonneen infektioriskin vuoksi. Ajan myötä merkittävä osa tulehduksellisen sairauden diagnoosin saaneista potilaista tarvitsee hoitoa immunomodulatorisilla lääkkeillä, jotka edelleen lisäävät infektioriskiä.

Virallista rokotestrategiaa tarvitaan

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut ohjeistuksen mm. reumatautia sairastavien sekä immuunipuutteisten riskiryhmien rokottamiseen. Ohjeistus ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kenen vastuulla rokottaminen on, miten siitä kommunikoidaan tai kuka rokotteen korvaa.

Kyselytutkimuksen tulokset korostavat kattavan, viranomaisten koordinoiman rokotestrategian tarvetta tulehduksellisten sairauksien potilasryhmälle.

- Tarvitsemme pikaisesti mallin, jossa yhdistyy diagnoosihetkellä laadittu rokotussuunnitelma sekä selkeästi osoitetut vastuut päivittää rokotestatus säännöllisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lopulta päätös rokottautua on kuitenkin aina potilaan, artikkelin kirjoittajat painottavat.

Tietoa kyselystä

Kysely toteutettiin verkossa Nordic Healthcare Groupin toimesta kesä–marraskuussa 2022, ja siihen osallistui 1434 tulehduksellista sairautta sairastavaa henkilöä. Suomessa vastaajia rekrytoitiin Psoriasisliiton, Suolistosairaudet ry:n sekä Suomen Reumaliiton viestintäkanavien kautta. Pfizer tuki tutkimuksen toteutusta. Tulokset julkaistiin Journal of Patient Experience -julkaisusarjassa heinäkuussa 2025. Linkki julkaisuun: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40727876/
Lisätiedot:
Jutta Joutseno, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Pfizer Oy, puh. 09 430 040 (vaihde)
Lähteet:
Kapetanovic M, Mandla R, Gren ST, Seddighzadeh M, Henrohn D, Palmroth M, Hiltunen AM, Ranta J, Asikainen AK, Frøstrup AG, Anttila VJ. Vaccine Knowledge and Awareness Among Patients With Chronic Inflammatory Diseases: Results From a Nordic Survey. J Patient Exp. 2025 Jul 17;12:23743735251360485. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40727876/

Furer V, Rondaan C, Heijstek MW, Agmon-Levin N, van Assen S, Bijl M, Breedveld FC, D'Amelio R, Dougados M, Kapetanovic MC, van Laar JM, de Thurah A, Landewé RB, Molto A, Müller-Ladner U, Schreiber K, Smolar L, Walker J, Warnatz K, Wulffraat NM, Elkayam O. 2019 update of EULAR recommendations for vaccination in adult patients with autoimmune inflammatory rheumatic diseases. Ann Rheum Dis. 2020 Jan;79(1):39-52.

Kucharzik T, Ellul P, Greuter T, Rahier JF, Verstockt B, Abreu C, Albuquerque A, Allocca M, Esteve M, Farraye FA, Gordon H, Karmiris K, Kopylov U, Kirchgesner J, MacMahon E, Magro F, Maaser C, de Ridder L, Taxonera C, Toruner M, Tremblay L, Scharl M, Viget N, Zabana Y, Vavricka S. ECCO Guidelines on the Prevention, Diagnosis, and Management of Infections in Inflammatory Bowel Disease. J Crohns Colitis. 2021 Jun 22;15(6):879-913.

Nivelreuma. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00051/nivelreuma?q=nivelreuma. Vierailtu 18.8.2025.

Immuunipuutteisten rokottaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/eri-kohderyhmien-rokottaminen/laaketieteellisten-riskiryhmien-rokottaminen/immuunipuutteisten-rokottaminen. Vierailtu: 18.8.2025-

Reumatauteja sairastavien aikuisten rokottaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/eri-kohderyhmien-rokottaminen/laaketieteellisten-riskiryhmien-rokottaminen/reumatauteja-sairastavien-aikuisten-rokottaminen. Vierailtu: 18.8.2025.
PfizerPro Terveyden tukenaSivustokartta Pfizer Tuotteet Tutkimus Vastuullisuus Blogit Tiedotteet Uutiset Ota yhteyttäIlmoita haittavaikutuksestaVerkkopalvelun käyttöehdotSosiaalisen median kanavien käyttöehdotYksityisyyttä koskevat periaatteetEvästeiden käyttöIlmoittaminen haittavaikutuksesta
Jos haluat ilmoittaa Pfizerin tuotteeseen liittyvästä haittavaikutuksesta, voit lähettää tiedot lomakkeella Ilmoita haittavaikutuksesta tai ottamalla yhteyttä puhelimitse: +358 (0) 9 430 040.

©Pfizer Ltd. 2025 Kaikki oikeudet pidätetään. Sivustolla mainittujen tuotteiden merkinnät voivat vaihdella maittain.