01.09.2022 klo 05.00
Syöpähoitoa tarvitsevia on joukossamme jatkuvasti enemmän. Heistä jokainen ansaitsee parasta mahdollista hoitoa. Tässä kuussa vietetään hematologisten syöpien eli verisyöpien kuukautta. Hematologisen syöpien kuukauden aikana on tavoitteena lisätä tietoisuutta leukemiasta ja lymfoomasta. Maailman leukemiapäivää vietetään 4.9. (World Leukemia Day), maailman lymfoomapäivä (World Lymphoma Day) on 15.9. ja maailman kroonisen myelooisen leukemian päivää (World CML Day) vietetään 22.9.
Vuonna 2020 lähes 1,2 miljoonalla ihmisellä eri puolilla maailmaa diagnosoitiin verisyöpä, mikä on noin 6,5 % kaikista syöpädiagnooseista maailmanlaajuisesti.[1] Verisyövät jaetaan kolmeen ryhmään: leukemia on luuytimen valkosoluista lähtöisin oleva syöpä, lymfooma saa alkunsa imukudoksen soluista ja myelooma on plasmasoluiksi kutsuttujen verisolujen syöpä.[2]
Erityyppisiä verisyöpiä
Leukemia johtuu luuytimen valkosolujen esiasteiden muuttumisesta pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi.[3] Leukemioita on monia eri tyyppejä ja ne jaetaan akuutteihin ja kroonisiin.[3]
Akuutit leukemiat kehittyvät nopeammin kuin krooniset leukemiat.[4] Akuuttien leukemioiden päätyyppejä ovat akuutti myelooinen leukemia (AML) ja akuutti lymfaattinen leukemia (ALL). Akuutteja leukemioita todetaan Suomessa vuosittain noin 200 aikuisella.[4]
Krooniset leukemiat etenevät hitaammin, ja potilas voi olla pitkään oireeton.[5] Kroonisia leukemioita on kahta päätyyppiä: krooninen myelooinen leukemia (KML) ja krooninen lymfaattinen leukemia (KLL).
Krooninen myelooinen leukemia (KML) edustaa 20 % kaikista leukemiatapauksista.[6] Suomessa kroonisen myelooisen leukemian diagnoosin saa vuosittain n. 50 henkilöä.[5] KML-diagnooseja tehdään kaikissa ikäryhmissä, yleisimmin 40–70-vuotiailla.[5] Krooninen myelooinen leukemia on luonteeltaan krooninen sairaus. Nykyisten hoitojen ansiosta KML-potilaiden elossaolo ei poikkea merkittävästi muusta samanikäisestä väestöstä, jos lääkehoito tehoaa hyvin. [5] Hyvistä lääkkeistä huolimatta KML ei suurimmalla osalla potilaista kuitenkaan lopullisesti parane lääkehoidolla. [5] Tutkimustulosten mukaan osalla potilaista voidaan kuitenin hoidon avulla päästä tilanteeseen, jossa lääkehoidon lopettaminen on mahdollista. [5] Seurantaa suositellaan kuitenkin jatkettavan harvakseltaan pysyvästi. [5]
Lymfooma (imusolmukesyöpä) alkaa nimensä mukaisesti imusolmukkeista tai muissa elimissä sijaitsevasta imukudoksesta.[7]
Imusolmukesyöpää on kahta päätyyppiä. Hodgkinin tautia, jota ilmenee usein nuorilla aikuisilla, ja siihen Suomessa sairastuu noin 150 henkeä vuodessa.[7] Muita imusolmukesyöpiä eli non-Hodgkin-lymfoomia todetaan noin 1400 suomalaisella vuodessa.[7]
Hematologisten syöpähoitojen eteenpäin kehittämiseksi on työtä tehtävänä
Verisyöpien hoidossa on tärkeää, että tarkka diagnoosi tehdään jo hoidon alkuvaiheessa. Tämä mahdollistaa oikean hoitolinjan valinnan. Hoitovalinta ja ennuste riippuvat syöpätyypin ja levinneisyyden lisäksi potilaan ominaisuuksista kuten iästä ja muista sairauksista. Osasta verisyöpiä on nykyhoidoilla mahdollista parantua kokonaan.[3,7,8]
Verisyöpää sairastavien sairaudet eivät ole keskenään samanlaisia, ja hoito ja hoitovasteet voivat vaihdella suuresti. Viime vuosikymmenen aikana verisyöpien hoidossa on edistytty, mutta työtä on vielä tehtävänä: on tärkeä tutkia monenlaisia lähestymistapoja hoitojen kehittämiseksi ja sitä kautta pystyä vastaamaan verisyöpään sairastavien ainutlaatuisiin tarpeisiin. Verisyöpä on monimutkainen sairauksien ryhmä. Pfizerin tavoitteena on parantaa hematologisia syöpiä sairastavien elämänlaatua.
Tutustu lisää:
Kansainväliset leukemia-, KML- ja lymfoomapäivät: World Leukemia Day, World CML Day ja World Lymphoma Day
Suomalaiset potilasverkostot: https://www.syopapotilaat.fi/potilasverkostot/
https://www.terveydentukena.fi/sairaudet-ja-hoito/syopa/syopataudit/verisyovat
Lähteet