Syyskuussa vietetään hematologisten syöpien kuukautta

03.09.2020 klo 08.00

Syyskuussa vietetään verisyöpien kuukautta

Syöpähoitoa tarvitsevia on joukossamme jatkuvasti enemmän. Heistä jokainen ansaitsee parasta mahdollista hoitoa. Tässä kuussa vietetään hematologisten syöpien eli verisyöpien kuukautta. Hematologisen syöpien kuukauden aikana on tavoitteena lisätä tietoisuutta leukemiasta ja lymfoomasta. Maailman leukemiapäivää vietetään 4.9. (World Leukemia Day), maailman lymfoomapäivä (World Lymphoma Day) on 15.9. ja maailman kroonisen myelooisen leukemian päivää (World CML Day) vietetään 22.9.

Verisyövät ovat harvinaisia, hengenvaarallisia sairauksia. Vuonna 2018 yli miljoonalla ihmisellä eri puolilla maailmaa diagnosoitiin verisyöpä, mikä on noin 6 % kaikista syöpädiagnooseista maailmanlaajuisesti.[1] Verisyövät jaetaan kolmeen ryhmään: leukemia on luuytimen soluista lähtöisin oleva syöpä, lymfooma saa alkunsa imusolmukkeen soluista ja myelooma on plasmasoluiksi kutsuttujen verisolujen syöpä.[2]

Erityyppisiä verisyöpiä

Leukemia eli verisyöpä johtuu luuytimen valkosolujen esiasteiden muuttumisesta pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi.[3] Leukemioita on monia eri tyyppejä ja ne jaetaan akuutteihin ja kroonisiin.[3] 

Akuutit leukemiat kehittyvät nopeammin kuin krooniset leukemiat.[4] Akuuttien leukemioiden päätyyppejä ovat akuutti myelooinen leukemia (AML) ja akuutti lymfaattinen leukemia (ALL). Akuutteja leukemioita todetaan Suomessa vuosittain noin 200 aikuisella.[4] 

Krooniset leukemiat etenevät hitaammin, ja potilas voi olla pitkään oireeton.[5] Kroonisia leukemioita on kahta päätyyppiä: krooninen myelooinen leukemia (KML) ja krooninen lymfaattinen leukemia (KLL).

Krooninen myelooinen leukemia (KML) edustaa 20 % kaikista leukemiatapauksista.[6] Suomessa kroonisen myelooisen leukemian diagnoosin saa vuosittain n. 50 henkilöä.[5] KML-diagnooseja tehdään kaikissa ikäryhmissä, yleisimmin 40–70-vuotiailla.[5] Krooninen myelooinen leukemia on luonteeltaan krooninen sairaus. Nykyisten hoitojen ansiosta KML-potilaiden elossaolo ei poikkea merkittävästi muusta samanikäisestä väestöstä, jos lääkehoito tehoaa hyvin. Hyvistä lääkkeistä huolimatta KML ei suurimmalla osalla potilaista kuitenkaan lopullisesti parane lääkehoidolla. Nykyaikaisten hoitotutkimusten tavoitteena on löytää sairauteen parantava hoito.[5]

Lymfooma (imusolmukesyöpä) alkaa nimensä mukaisesti imusolmukkeista tai muissa elimissä sijaitsevasta imukudoksesta.[7] Imusolmukesyöpää on kahta päätyyppiä. Hodgkinin tautia, jota ilmenee usein nuorilla aikuisilla, ja siihen Suomessa sairastuu noin 150 henkeä vuodessa.[7] Muita imusolmukesyöpiä eli non-Hodgkin-lymfoomia todetaan runsas tuhat vuodessa.[7]

Hematologisten syöpähoitojen eteenpäin kehittämiseksi on työtä tehtävänä

Verisyöpien hoidossa on tärkeää, että tarkka diagnoosi tehdään jo hoidon alkuvaiheessa. Tämä mahdollistaa oikean hoitolinjan valinnan. Hoitovalinta ja ennuste riippuvat syöpätyypin ja levinneisyyden lisäksi potilaan ominaisuuksista kuten iästä ja muista sairauksista. Osasta verisyöpiä on nykyhoidoilla mahdollista parantua kokonaan.[3,7,8]

Verisyöpää sairastavien sairaudet eivät ole keskenään samanlaisia, ja hoito ja hoitovasteet voivat vaihdella suuresti. Viime vuosikymmenen aikana verisyöpien hoidossa on edistytty, mutta työtä on vielä tehtävänä: on tärkeä tutkia monenlaisia lähestymistapoja hoitojen kehittämiseksi ja sitä kautta pystyä vastaamaan verisyöpään sairastavien ainutlaatuisiin tarpeisiin. Verisyöpä on monimutkainen sairauksien ryhmä. Pfizerin tavoitteena on parantaa hematologisia syöpiä sairastavien elämänlaatua.

Tutustu lisää:

Lähteet

  1. World Cancer Research Fund International. Worldwide data. Saatavilla: http://www.wcrf.org/int/cancer-facts-figures/worldwide-data.  Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  2. American Society of Hematology. https://www.hematology.org/education/patients/blood-cancers.  Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  3. Jonna Salonen. Leukemia (verisyöpä). Terveyskirjasto 15.7.2019.  https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=dlk00040. Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  4. Jonna Salonen. Akuutti leukemia aikuisilla. Terveyskirjasto 15.7.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00824. Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  5. Jonna Salonen. KML eli krooninen myelooinen leukemia. Terveyskirjasto 15.7.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=dlk00822. Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  6. Perttu Koskenvesa. Krooninen myelooinen leukemia, KM). Lääkärin käsikirja. Artikkeli tarkistettu 20.2.2019. https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/ykt00382. Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  7. Jonna Salonen. Lymfooma.  Terveyskirjasto 24.7.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=dlk00023. Sivulla vierailtu 31.8.2020.
  8. Jonna Salonen. Myelooma. Terveyskirjasto 17.2.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00050. Sivulla vierailtu 31.8.2020.