Pieni pilleri, suuri vaikutus

Ehkäisypilleri on mullistanut länsimaisen naisen elämän. Ehkäisymenetelmien kehitys ei kuitenkaan ole loppunut pilleriin, vaan tutkijat tekevät jatkuvasti töitä, jotta uusia, yhä useammille sopivia ehkäisykeinoja saadaan kehitettyä. 

ehkäisy on vaikuttanut tasa-arvoon

Ehkäisypilleri on vaikuttanut tasa-arvoon ja auttanut vakiinnuttamaan naisten paikan työmarkkinoilla.

 

Omakohtaiset kokemukset voivat olla parhaita kimmokkeita mullistaville ideoille. Näin kävi Margaret Sangerille, joka toimi 1900-luvun alussa New Yorkin slummeissa kiertävänä sairaanhoitajana. Sanger näki omin silmin, mitä lukuisat raskaudet, synnytykset ja laittomat abortit tekivät naisille[1]

Vakuuttuneena naisten itsemääräämisoikeuden tärkeydestä Sanger muun muassa jakoi naisille sekä tietoa ehkäisystä että erilaisia ehkäisyvälineitä. Hänen mielessään kuitenkin pyöri myös idea pilleristä, jonka avulla raskauksia voitaisiin ehkäistä vaivattomasti.[2]

1900-luvun alussa raskaudenehkäisyyn suhtauduttiin jyrkän vihamielisesti. Sanger pidätettiin lukuisia kertoja, sillä ehkäisystä puhuminen julkisesti oli kiellettyä.[3] Ehkäisypillerin kehitystyö nytkähti eteenpäin vasta, kun Sanger tapasi vuonna 1951 biologi Gregory Pincusin ja sai hormonibiologiaan erikoistuneen Pincusin vakuutettua ideansa tärkeydestä[4,5]. Kun hankkeeseen saatiin vielä rahoittajaksi rahakas feministi Katharine McCormick, sai ehkäisypillerin kehitystyö viimein siivet[6].

Ehkäisypilleri vaikuttanut merkittävästi tasa-arvon kehitykseen

Ensimmäinen  ehkäisypilleri tuli markkinoille Yhdysvalloissa vuonna 1960[4], ja suomalaisiin apteekkeihin pillerit saatiin kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1962[7].

Sangerin ideasta liikkeelle lähtenyt innovaatio on valittu useasti yhdeksi 1900-luvun tärkeimmistä keksinnöistä. Ehkäisypillerillä on ollut merkittävä vaikutus naisten tasa-arvon kehitykseen ja se on auttanut vakiinnuttamaan naisten aseman työmarkkinoilla.[8] Kun nuorille naisille on tarjolla ehkäisypillereitä, heidän opintonsa keskeytyvät harvemmin ja heidän todennäköisyytensä jatkaa yliopistoon on korkeampi. Koulutuksen avulla naisten palkkataso on myös kehittynyt ja naisilla on mahdollisuus pyrkiä taloudelliseen riippumattomuuteen.[8]

Ensimmäinen ehkäisypilleri tuli Suomessa apteekkeihin 1962.

Ensimmäinen ehkäisypilleri tuli Suomessa apteekkeihin vuonna 1962. Markkinoille tulon jälkeen ehkäisypillerit on valittu useaan otteeseen yhdeksi 1900-luvun tärkeimmistä innovaatioista. 

Ehkäisyn on oltava mahdollista kaikille

Monet  läntisen maiden naisista voivat hyötyä ehkäisypillerin tuomista vapauksista, mutta kehittyvissä maissa tilanne on toinen. Arviolta 270 miljoonalle naiselle maailmassa ehkäisy on vielä saavuttamattomissa[9].

Ehkäisymenetelmät ovat kehittyneet vuosien saatossa paljon. Ehkäisypillerien merkittävin riski on yhdistelmätabletteihin liittyvä lisääntynyt alttius veritulpille, vaikka riski nykyisillä valmisteilla on aiempia alhaisempi. Asiantuntijoiden mukaan ehkäisypillereiden haittavaikutukset ovat kuitenkin korostuneet julkisessa keskustelussa ja niiden hyödyt ovat haittoja selvästi merkittävämpiä.[10] Ehkäisyn lisäksi muita ehkäisypillerien lääketieteellisiä hyötyjä ovat esimerkiksi apu runsaiden tai epäsäännöllisten kuukautisten hoidossa, sekä kuukautiskipujen ja endometrioosioireiden hoidossa. Lisäksi ehkäisypillereiden käyttö ehkäisee munasarja- ja kohtusyöpiä.[11]

Ehkäisyvalmisteiden monipuolinen valikoima on avainasemassa, jotta jokaisella naisella olisi mahdollisuus valita itselleen sopivin ja turvallisin ehkäisytapa. Pitkävaikutteiset ehkäisyvalmisteet voivat tarjota ratkaisun köyhillä ja syrjäisillä seuduilla asuville naisille.[12] Saman on huomioinut myös lääkeyhtiö Pfizerin säätiö The Pfizer Foundation. Se on vienyt yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa viidessä Afrikan maassa eteenpäin hanketta, jossa perhesuunnittelu yhdistetään lasten rokotuksiin. Näin alueen perheet saavat samalla klinikkakäynnillä useita palveluita.[13]

Margaret Sanger tiesi jo 1900-luvun alussa, että hänellä oli käsissään mullistava ajatus: raskauden estävä pilleri, joka olisi yhtä helppo ottaa kuin aspiriini. Ehkäisypilleristä alkunsa saanut hormonaalisten ehkäisymenetelmien kehitystyö ja tiedotus ovat avainasemassa, jotta tulevaisuudessa jokaisella maailman naisella olisi mahdollisuus valita laajasta valikoimasta ehkäisyvaihtoehtoja itselleen sopivin ja turvallisin vaihtoehto.

Ehkäisypillerit ja naisten koulutustason nousu

Tutkimusten mukaan ehkäisypillereiden myötä nuorten naisten opinnot keskeytyvät harvemmin, mikä on johtanut naisten koulutustason nousuun.

Lähteet
 

1 Michals D. Margaret Sanger. National Women’s History Museum 2017. https://www.womenshistory.org/education-resources/biographies/margaret-sanger. Vierailtu 1.4.2021.  
2 Margaret Sanger (1879–1966). Women in American History. American Experience. Public Broadcasting Service. https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/pill-margaret-sanger-1879-1966/. Vierailtu 1.4.2021. 
3 Margaret Sanger – Our founder. Planned Parenthood 2016. https://www.plannedparenthood.org/files/9214/7612/8734/Sanger_Fact_Sheet_Oct_2016.pdf. Vierailtu 1.4.2021.
4 The story of the pill: A forgotten revolution. Museum of Contraception and Abortion 2020. https://muvs.org/en/topics/contraception/the-story-of-the-pill-en/. Vierailtu 1.4.2021.   
5 Margaret Sanger and the Pill. Margaret Sanger Papers Project. https://sangerpapers.wordpress.com/2012/11/21/margaret-sanger-and-the-pill/. Vierailtu 1.4.2021.  
6 Katharine Dexter McCormick (1875-1967). Women in American History. American Experience. Public Broadcasting Service. https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/pill-katharine-dexter-mccormick-1875-1967/. Vierailtu 1.4.2021. 
7 Järvi U. E-pilleri tuli Suomeen ujosti. Lääkärilehti. 20.6.2012. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/e-pilleri-tuli-suomeen-ujosti/.  
8 Birth Control Has Expanded Opportunity for Women – In Economic Advancement, Educational Attainment, and Health Outcomes. Planned Parenthood June 2015. https://www.plannedparenthood.org/files/1614/3275/8659/BC_factsheet_may2015_updated_1.pdf. Vierailtu 1.4.2021. 
9 Conway M et al. Self-care: Meeting contraception needs in Africa. McKinsey & Company Feb 9, 2021.  https://www.mckinsey.com/industries/public-and-social-sector/our-insights/self-care-meeting-contraception-needs-in-africa?cid=other-eml-alt-mip-mck&hdpid=fd34a02d-542e-4c5a-969d-bd683b95d729&hctky=12602987&hlkid=16b0f6bacfb54026a4877bbf0540f02f
10 Heikinheimo O et al. Millaista hormonaalista ehkäisyvalmistetta tulisi käyttää? Duodecim 2014;130(5):441-3. 
11 Raskauden ehkäisy. Käypä hoito -suositus. Julkaistu 05.11.2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50104
12 Stanback J et al. Contraceptive injections by community health workers in Uganda: a nonrandomized community trial. Bulletin of the World Health Organization 10/2007;85:733-820. https://www.who.int/bulletin/volumes/85/10/07-040162/en/
13 Celebrating the Catalytic Power of Partnerships in Family Planning. Pfizer.com. https://www.pfizer.com/news/hot-topics/celebrating_the_catalytic_power_of_partnerships_in_family_planning. Vierailtu 1.4.2021.