Ensimmäinen moderni rokote sai alkunsa karjakon havainnosta ja johti isorokon häviämiseen. Nykyään rokotteiden ansiosta säästyy vuosittain miljoonia ihmishenkiä ja niistä on tullut kiinteä osa ihmisen elinikäistä immuniteettia. Nyt rokotteiden voimaa testataan pandemiaa vastaan.

Vuonna 1770 karjakko kertoi brittiläiselle lääkärille Edward Jennerille kauneutensa salaisuuden. Hän oli saanut kaitsemiltaan lehmiltä lehmärokon, jonka sairastettuaan hän uskoi olevansa immuuni tuolloin ympäri maailmaa riehuvalle isorokolle.[1] 

Isorokko oli ilkeä tauti. Se kirjoi ihmisen kehon paiseilla, jotka jättivät ihoon näkyvät arvet. Tautiin kuolleisuus oli 30 prosentin luokkaa.[2]

WHO:n arvion mukaan rokotteet säästävät vuosittain miljoonia ihmishenkiä.

Ensimmäisenä hävitettiin isorokko

Karjakon  immuniteetti herätti Jennerin kiinnostuksen ja hän päätti testata asiaa käytännössä. Hän altisti 8-vuotiaan James Phippsin lehmärokolle, johon Phipps sairastui. Myöhemmin hän altisti Phippsin isorokolle. Poika ei kuitenkaan saanut tartuntaa. Kokeen perusteella Jenner päätteli, että sairastettu lehmärokko suojaa ihmistä isorokolta.[3]

Päätelmällä oli kauaskantoiset seuraukset. Vuonna 1853 isorokkorokote säädettiin Iso-Britanniassa lailla pakolliseksi kaikille alle kolmekuukautisille lapsille[4]. Vuonna 1980 Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon kadonneen maailmasta rokotteen ansiosta[5].
 

Rokotteet suojaavat niin lapsia kuin aikuisiakin

WHO:n mukaan rokotteiden tarjoama immuniteetti säästää edelleen vuosittain 2–3 miljoonaa ihmishenkeä. Jos rokotekattavuus olisi nykyistä parempi, voisi rokotteiden avulla säästää vielä 1,5 miljoonaa henkeä lisää.[6] 

Rokotteet ovat vaikuttaneet positiivisesti erityisesti lapsikuolleisuuteen[7]. Niitä onkin perinteisesti pidetty tärkeinä erityisesti lapsille.
Nykyään rokotteet tarjoavat suojaa myös aikuisväestölle. Esimerkiksi influenssa- ja pneumokokkirokotteet voivat olla tarpeen erityisesti ikääntyneille ja lääketieteellisille riskiryhmille.

Aikuisten tulee kuitenkin huolehtia itse rokotussuojastaan. Esimerkiksi kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteet vaativat tehosterokotteet määräajoin.  Punkkien levittämää TBE:tä eli puutiaisaivotulehdusta vastaan otettavan rokotteen kohdalla on huolehdittava itse sekä alkuperäisestä rokotussarjasta että tehosterokotteista. Kansallista rokotusohjelmaa täydentävät rokotteet on maksettava itse.  Myös tietyille riskialueille matkustettaessa on aikuisen omalla vastuulla ottaa suositeltavat rokotteet, kuten esimerkiksi hepatiittirokotteet.[8] 

Rokotteilla on ollut merkittävä globaali vaikutus lapsikuolleisuuden vähentymiseen.

Uusia rokotteita ja rokoteteknologioita kehitetään jatkuvasti

Uusia  rokotteilla ehkäistävissä olevia sairauksia tutkitaan ja rokotteita niihin kehitetään jatkuvasti. Tutkimuksen myötä 2000-luvun alussa maailmalla on otettu käyttöön rokotukset esimerkiksi rotavirusta[9], vesirokkoa[10]  ja syöpää aiheuttavaa papilloomavirusta eli HPV:tä vastaan [11].

Itse rokotteiden lisäksi kehitystyötä tehdään rokoteteknologioiden parissa, jotka ovat nousseet suuren yleisön tietoisuuteen koronaviruspandemian myötä. 

Esimerkiksi mRNA-teknologiaan pohjautuva rokote sisältää vaikuttavan aineen eli antigeenin sijaan ohjeen elimistölle antigeenin valmistamisesta, mikä poikkeaa perinteisistä rokotteista. mRNA-rokotteessa ei ole elävää heikennettyä tai toimintakyvyttömäksi tehtyä virusta vaan vain osa viruksen perimää. Tehtävänsä suoritettuaan rokotteen mRNA hajoaa elimistössä nopeasti.[12]  mRNA-rokotteen etuna on, että se voidaan valmistaa täysin synteettisesti. Rokotetta varten ei tarvitse viljellä kokonaista virusta, joten sen kehittäminen ja valmistaminen on tavallista nopeampaa.[12]

mRNA-rokoteteknologiasta povataankin yhtä tulevaisuuden rokoteläpimurroista. Sen soveltuvuutta tutkitaan esimerkiksi zikavirusta ja erilaisia syöpiä, kuten levinnyttä keuhkosyöpää, aivosyöpää ja melanoomaa, vastaan. Syöpien tapauksessa rokote ei kuitenkaan toimisi ennaltaehkäisevänä vaan niin sanottuna terapeuttisena eli hoitavana rokotteena.[13] 
 

Yhteistyöllä nopeutta kehitykseen

mRNA-teknologiaa  hyödyntävän koronavirusrokotteen osalta nopean käyttöönoton on mahdollistanut synteettisen valmistusprosessin lisäksi jo aiemmin tehty kehitystyö. Esimerkiksi koronarokotteen yhteistyössä markkinoille tuoneet Pfizer ja BioNTech olivat tutkineet mRNA-teknologiaa jo useamman vuoden ajan kehittäessään influenssarokotetta[14].

Koronarokotteessa on sovellettu myös nopeutettua aikataulua, johon kuuluu lääketurvallisuutta valvovien viranomaisten ja säätelyelinten sekä rokotekehittäjien jatkuva vuoropuhelu ja eri kehitysvaiheiden jaksottaminen limittäin.

Vuoropuhelun avulla kehityksessä on vältetty erilaiset prosessia hidastavat pullonkaulat. Näin rokotteet on saatu markkinoille nopeasti, turvallisuudesta tinkimättä.[15] Ensimmäiset rokotteet hyväksyttiin käyttöön jo noin vuosi pandemian alkamisen jälkeen[16,17].

Rokotteet ja niiden tarjoama immuniteetti ovat muuttaneet elämäämme paljon. Ilman rokotteita moni meistä ei selviäisi kasvuvuosistaan, kasvojamme voisivat kirjoa isorokon jättämät arvet, ja osa lapsistamme vammautuisi edelleen polion seurauksena. 

Rokotteita voikin hyvällä syyllä nimittää yhdeksi lääketieteen menestystarinoista, eikä tarina ole vielä lopussa.

Uusia rokotteita kehitetään jatkuvasti esimerkiksi virusten aiheuttamia sairauksia vastaan.

Lähteet:

1. Protection by Cowpox Infection. History of Vaccines. The Colleague of Physicians of Philadelphia. https://historyofvaccines.org/. Vierailtu 1.4.2021.
2. What is Smallpox? CDC. 7.7.2016. https://www.cdc.gov/smallpox/about/index.html. Vierailtu 1.4.2021. 
3. Jenner's Breakthrough. History of Vaccines. The Colleague of Physicians of Philadelphia. https://www.historyofvaccines.org/timeline#EVT_48. Vierailtu 1.4.2021.
4. Mandatory Vaccination in UK. History of Vaccines. The Colleague of Physicians of Philadelphia. https://www.historyofvaccines.org/timeline#EVT_145. Vierailtu 1.4.2021. 
5. Smallpox. WHO. https://www.who.int/health-topics/smallpox#tab=tab_1. Vierailtu 1.4.2021.  
6. Immunization. WHO. https://www.who.int/news-room/facts-in-pictures/detail/immunization. Vierailtu 1.4.2021.   
7. Korpi H. Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa. Hyvinvointikatsaus. Tilastokeskus 2010. https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_007.html?s=0. 
8. Rokotusohjelma lapsille ja aikuisille. THL. Päivitetty 24.2.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotusohjelma-lapsille-ja-aikuisille%23aikuiset. 
9. Rotavirus: Vaccine Recommended. History of Vaccines. The Colleague of Physicians of Philadelphia. https://www.historyofvaccines.org/timeline#EVT_100775. Vierailtu 1.4.2021. 
10. Vesirokkorokote. THL. Päivitetty 26.5.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/vesirokkorokote. 
11. HPV Vaccine Licensed in United States. History of Vaccines. The Colleague of Physicians of Philadelphia. https://www.historyofvaccines.org/timeline#EVT_100601. Vierailtu 1.4.2021.  
12. mRNA-rokotteista usein kysyttyä. THL. Päivitetty 15.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/mrna-rokotteista-usein-kysyttya. 
13. Pardi N. et al. mRNA vaccines – a new era in vaccinology. Nature Reviews Drug Discovery 2018;17: 261-279. https://doi.org/10.1038/nrd.2017.243.  
14. BioNTech Signs Collaboration Agreement with Pfizer to Develop mRNA‐based Vaccines for Prevention of Influenza. BioNTech. 16.8.2018. https://biontech.de/sites/default/files/2019-08/20180816_BioNTech-Signs-Collaboration-Agreement-with-Pfizer.pdf.
15. COVID-19 vaccines: development, evaluation, approval and monitoring. European Medicines Agency. https://www.ema.europa.eu/en/human-regulatory/overview/public-health-threats/coronavirus-disease-covid-19/treatments-vaccines/vaccines-covid-19/covid-19-vaccines-development-evaluation-approval-monitoring. Vierailtu 1.4.2021.  
16. Kontula K. Koronavirus: Rautaisannos rokotetietoa. Duodecim. 10.12.2020. https://www.duodecim.fi/2020/12/10/koronavirus-rautaisannos-rokotetietoa/.
17. Ledford H et al. The UK has approved a COVID vaccine — here’s what scientists now want to know. Nature. Nature 2020;588:205-206. doi: https://doi.org/10.1038/d41586-020-03441-8.