Suomella on kansainvälisesti erinomainen maine kliinisten lääketutkimusten toteuttajana. Vuosittain aloitettujen lääketutkimusten määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Meidän on varmistettava ja parannettava tutkimusrahoituksen pohjaa sekä kehitettävä edelleen lääketutkimuksiin liittyvää mahdollistavaa lainsäädäntöä, jotta Suomi on myös jatkossa varteenotettava tutkimusmaa. 

Suomessa aloitetaan joka vuosi yli sata uutta kliinistä lääketutkimusta[1], joista hyötyy koko suomalaisen lääketieteen kenttä. Se tukee Suomessa tehtävää muuta tutkimusta, tarjoaa tutkimuksiin osallistuville potilaille mahdollisuuden saada uutta hoitoa aikaisessa vaiheessa ja kehittää suomalaisten tutkijoiden, lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan osaamista tavalla, joka heijastuu työn käytäntöihin myös tutkimusten ulkopuolella.[2] 

Suomella on erinomainen maine kliinisten lääketutkimusten toteuttajana. Meillä aloitetaan joka vuosi yli sata kliinistä lääketutkimusta.

Vuonna 2020 lääkeyritykset investoivat Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen 258 miljoonaa 

Kliinisellä  lääketutkimuksella tarkoitetaan lääketutkimuksen vaiheita, joissa lääkkeen vaikutuksia ja turvallisuutta tutkitaan ihmisillä.

Ensimmäisessä vaiheessa lääkkeen turvallisuutta ja annostelua tutkitaan terveillä ihmisillä tai potilailla, ja yhä useammin pyritään arvioimaan alustavasti myös lääkkeen tehoa. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa lääkkeen tehoa ja turvallisuutta tutkitaan suuremmalla joukolla potilaita, joille lääke on tarkoitettu.[3] 

Suomessa kliinisten lääketutkimuksien toimeksiantajina toimivat pääasiassa lääkeyritykset. Vuonna 2020 ne investoivat Suomeen 330 miljoonaa euroa, josta tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoitiin 258 miljoonaa euroa. Vuoteen 2019 verrattuna investointien määrä kasvoi yli kolmanneksella.[4] 
 

Suomen vahvuudet lääketutkimusmaana

Pienestä  koostaan huolimatta Suomella on lääketutkimuksissa kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna monta merkittävää valttikorttia, kuten kattavat potilasrekisterit, osaavat terveydenhuollon ammattilaiset ja motivoituneet potilaat.

Kattavat sähköiset potilasrekisterit ja toimivat potilastietojärjestelmät helpottavat sekä potilailla toteutettavaa kliinistä lääketutkimusta että rekisteriaineistoon perustuvaa tutkimusta. Maastamme löytyy useiden eri lääketieteellisten erityisalojen huippututkijoita ja korkeatasoista terveydenhuollon osaamista. Potilailla taas on lääketutkimuksissa keskeinen rooli ja motivoituneet potilaat jättävät tutkimukset harvoin kesken.
Lisäksi suurin osa laajoista lääketutkimuksista on kansainvälisiä, mikä tarjoaa tutkijoillemme ja lääkäreillemme mahdollisuuden verkostoitua. Kaikesta tästä syntyy itseään ruokkiva positiivinen kehä. 

Suomen vahvuuksia lääketutkimusympäristönä ovat kattavat potilasrekisterit, osaavat terveydenhuollon ammattilaiset ja motivoituneet potilaat.

Rahoituksen ja lainsäädännön on mahdollistettava tutkimus myös tulevaisuudessa

Suomen  maine maailmalla on siis hyvä, mutta parannettavaakin löytyy.

Kliinisten tutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina selvästi, kun taas Euroopassa määrä on kääntynyt nousujohteiseksi[5]. Vielä 2000-luvun alussa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle ilmoitettiin vuosittain noin 250 uutta kliinistä lääketutkimusta[2]. Vuonna 2020 Suomessa ilmoitettiin 123 uutta kliinistä lääke- ja rokotetutkimusta[1]. 

Yksi tekijä muutoksen taustalla on rahoitus. Muun muassa Lääkäriliitto onkin vedonnut useaan otteeseen rahoituksen lisäämisen puolesta, jotta suomalainen korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus turvataan[6,7,8]. Terveydenhuollon tiukat resurssit vähentävät myös lääkäreiden mahdollisuuksia ja mielenkiintoa tehdä tutkimusta. Lääkäreille osoitetun kyselyn mukaan yleisin syy haluttomuuteen tehdä tutkimusta oli, että se olisi tehtävä työajan ulkopuolella[9]. Jokaisella lääkärillä tulisikin olla mahdollisuus löytää haluamansa tasapaino potilastyön ja tutkimustyön välillä. 

Kliiniset lääketutkimukset vaativat aina eettisen luvan, jolla varmistetaan tutkimuksen vastuullinen toteutustapa. Suomessa lupaprosessia on syytä sujuvoittaa ja aikataulutuksesta saatava ennustettavampaa, jotta Suomi ei jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa tutkimuksista.[9,10] 

Lisäksi on huolehdittava, että lainsäädäntö tukee tutkimusten toteuttamista ja Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti sekä samalla turvaa potilaan tietosuojan ja oikeudet. 

Lääketieteellinen tutkimus muuttaa aina tavalla tai toisella maailmaa, ja tämä pätee myös lääketutkimuksiin. Silloinkin, jos tutkittu lääke ei päädy markkinoille, on sen avulla saatu paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

Laadukkaasti toteutetut tutkimukset poikivat uusia tutkimuksia, jotka tuovat mukanaan uutta osaamista ja lisää investointeja. Näin Suomi pysyy mukana nopeasti etenevässä lääketieteellisessä kehityksessä. Tänään tehty tutkimus konkretisoituu huomisen paremmaksi hoidoksi.

Laadukkaasti toteutetut tutkimukset ovat tärkeitä paitsi lääketieteellisesti myös taloudellisesti. Ne tuovat Suomeen uusia tutkimuksia, uutta osaamista ja investointeja.

Artikkelia varten on haastateltu tutkija Katriina Peltolaa HUS:in Syöpäkeskuksesta.
 

Lähteet:

1. Tilastotietoa kliinisistä lääketutkimuksista. Fimea. 29.1.2021.  
2. Joensuu H. Miksi kliinistä lääketutkimusta on tarpeen tehdä myös Suomessa? Duodecim 2017;133(6):580-1.  
3. Kliiniset lääketutkimukset. Lääketeollisuus. https://www.laaketeollisuus.fi/tutkimus-ja-kehitys/kliiniset-laaketutkimukset. Vierailtu 1.4.2021.  
4. Tamminen N. Lääkeyritysten investoinnit kasvoivat selvästi yli kolmanneksen viime vuonna. Lääketeollisuus ry. 19.3.2021. . 
5. Kliinisten lääketutkimusten tilasto 2019. Fimea. 
6. Järjestöt vetoavat: Kliinisen tutkimuksen rahoitusta vahvistettava. Lääkäriliitto.10.9.2020.  
7. 33 tutkimustahoa vetoaa: Laadukas hoito edellyttää kliinisen tutkimuksen vahvistamista. Lääkäriliitto. 3.5.2019.  
8. Korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus ja potilashoito uhattuna. Lääkäriliitto. 29.5.2015. 
9. Posa M. Kliinisiin lääketutkimuksiin ei panosteta riittävästi. Cancer IO 13.04.2021. 
10. Suomi tutkimusympäristönä. Lääketeollisuus ry. Vierailtu 1.4.2021.