Blogi

Kohti entistä ympäristöystävällisempää lääkkeiden valmistusta

29.10.2021 klo 11.00

Green manufacturing eli ”vihreä valmistus” tarkoittaa sitä, että teollisessa tuotannossa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon uusiutuvia luonnonvaroja, vähentämään jätteen muodostumista ja ympäristön saastumista sekä kierrättämään tuotannossa käytettäviä materiaaleja. Ympäristöarvoja pyritään ottamaan huomioon jo lääkkeiden kehitysvaiheessa ja tavoitteena on tuote, joka olisi biohajoava ja ympäristölle mahdollisimman haitaton. Käytännössä tämä yhtälö on kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa. Lääkkeen ja sen kaikkien aineenvaihdunta- ja hajoamistuotteiden ympäristövaikutusten kattava testaaminen on hyvin haasteellista, koska testattavia ekosysteemejä ja eliölajeja voi olla hyvin runsaasti. Ympäristöön joutuneen lääkkeen vaikutus voi olla hyvin erilainen eri puolilla maailmaa. 

Vihreää valmistusta pyritään soveltamaan myös jo tuotannossa oleviin lääkkeisiin ja tuotantoprosesseja kehitetään entistä ympäristöystävällisemmiksi. Pfizer pyrkii huomioimaan ympäristövaikutuksen kaikessa toiminnassaan; ajanjaksona 2012-2020 pystyttiin vähentämään suoria kasvihuonekaasupäästöjä 33 %, jätettä 15 % ja vedenkulutusta 19 %. Lisäksi kaikki keskeiset Pfizerin käyttämät raaka-ainetoimittajat sekä sopimusvalmistajat ovat sitoutuneet samanlaisiin tavoitteisiin. Tavoitteenamme on tulla hiilineutraaliksi omassa lääkkeiden valmistuksessamme vuoteen 2030 mennessä ja edistää vastaavia vähennyksiä myös koko arvoketjussamme.

Vihreä valmistus käytännössä 

Pfizer käyttää lääkkeiden valmistuksessa maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä puupellettejä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Nämä ratkaisut ovat olleet taloudellisesti hyvin kannattavia ja näin tuotettua energiaa, erityisesti aurinkoenergiaa, on riittänyt jopa myytäväksi tehtaiden lähialueille.
Lääketeollisuus käyttää runsaasti vettä. Tuotannossa käytetyn veden puhdistus ja mahdollinen kierrätys ovat merkittävä kustannus ja haaste lääketuotannolle. Tämän vuoksi veden käytön vähentäminen on ollut keskeinen kehityskohde. Pfizerin tuotantolaitoksissa on otettu talteen sadevettä, jota on hyödynnetty mm. jäähdytyksessä tai muissa tuotantoprosessien osissa, joissa vesi ei ole suoraan kosketuksessa itse lääkevalmisteiden kanssa.

Lääkeaineiden tuotannossa on etsitty kemiallisia prosesseja, joiden sivutuotteena syntyisi mahdollisimman vähän jätettä ja joissa ylipäänsä tarvittaisiin vain vähän liuottimia. Liuottimien osalta, siltä osin kuin se on ollut mahdollista, on pyritty siirtymään ympäristölle vähemmän haitallisiin ja kierrätettäviin liuottimiin. 

Lääkkeiden valmistusprosessien rasitusta ympäristölle on pyritty kuvaamaan erilaisilla suhdeluvuilla. Nykyään yleisesti käytetty suhdeluku on PMI (process mass intensity), joka kuvaa kaikkien valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden massaa suhteessa lopputuotteen massaan. Ideaalitapauksessa suhdeluku olisi yksi, koska silloin kaikki prosessin aineosat olisivat päätyneet itse lopputuotteeseen ja jätettä ei muodostuisi. Tätä suhdelukua pienentämällä voidaan saavuttaa erittäin merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää ympäristöhaittoja. Esimerkiksi abrositinibin valmistuksessa Pfizer siirtyi alkuvaiheen synteettisestä menetelmästä entsymaattiseen. Näin prosessin PMI-arvoa voitiin pienentää 68 % ja samalla kasvihuonekaasujen päästö väheni 60 %. Merkittävää on myös se, että halogenoiduista liuottimista voitiin siirtyä ympäristölle vähemmän haitallisiin liuottimiin ja liuotin- ja vesijätteen kokonaismäärä väheni merkittävästi. 

Säästöjä voidaan saada aikaan myös valmisteiden formulaatioita uudistamalla. Atorvastatiinin kohdalla pienemmän tablettikoon ansiosta apuaineiden määrää voitiin vähentää 33 % ja valmistukseen käytettävää energiaa 14 %. Samanlaista lähestymistapaa on sovellettu useiden muiden Pfizerin tuotteiden kohdalla, ja siten on voitu vähentää raaka-ainetarvetta ja jätteen määrää sadoilla tuhansilla tonneilla.

Lääketeollisuus käyttää paljon paperia pakkausselosteisiin. Lisäksi selosteiden tekstipäivitysten seurauksena syntyy paperijätettä. Pohjoismaissa olisi syytä harkita siirtymistä paperisesta pakkausselosteesta sähköisiin. Älylaitteen avulla kuluttajat voisivat skannata pakkauksessa olevan koodin, ladata selosteen ja lukea sen älyläitteen ruudulta haluamallaan kielellä ja fonttikoolla. Näin voitaisiin varmistaa myös se, että viimeisin seloste on aina kuluttajan käytettävissä. Mikäli älylaitetta ei ole käytettävissä, selosteet voitaisiin tulostaa apteekissa. Tämä mahdollistaisi paremmin myös yhteispohjoismaiset tuote-erät, mikä taas osaltaan voisi parantaa lääkkeiden saatavuutta.

Pfizerin tavoitteena hiilineutraali lääkkeiden valmistus 

Pfizerin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen oma lääkkeiden valmistus on hiilineutraalia ja perustuu pelkästään uusiutuvan energian käyttöön. Suurin osa Pfizerin hiilijalanjäljestä (80 %) koostuu epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä ja siksi kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että arvoketjumme kaikissa vaiheissa pyritään samanlaisiin tavoitteisiin kuin Pfizerin omassa tuotannossa. Tämä näkyy jo nyt raaka-ainehankinnoissamme ja sopimusvalmistajien valinnassa.
 

Suorat kasvihuonekaasupäästöt 2000-2020 - Pfizer

Lähde: Pfizerin ESG-raportti, 2020. 

Pasi Virta

Blogi on julkaistu Mediuutisten blogisarjassa 29.9.2021. 

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Kaikki blogit löydät osoitteesta: Blogit

Pfocus-tunnus