26.06.2023 klo 13.00
Mitä lääkeväärennökset ovat?
Vuonna 1962 Rachel Carson herätti yleistä kiinnostusta nostamalla esiin kemikaalien ympäristövaikutukset. Hänen kirjassaan Hiljainen kevät kuvailtiin yksityiskohtaisesti, kuinka yleiset torjunta-aineet tappoivat hyönteisten lisäksi myös lintuja, suurempia eläimiä ja jopa ihmisiä.[1]
Kemikaalit ovat välttämättömiä monissa tuotteissa, joita ihmiset käyttävät jokapäiväisessä elämässään, ovatpa ne sitten puhelimia, autoja tai lääkkeitä. Näitä voidaan kuitenkin tuottaa tavalla, jolla on vähemmän kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan. 1960-luvulta ja Carsonin uraauurtavasta työstä lähtien eri teollisuudenalojen kemistit ovat pyrkineet uudistamaan kemikaalien tuotantoa, ja tämä on lopulta johtanut vihreäksi kemiaksi kutsuttuun menettelytapaan.[1,2]
Mitä vihreä kemia on?
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (the United States Environmental Protection Agency, EPA) määritelmän mukaan vihreä kemia on "sellaisten kemiallisten tuotteiden ja prosessien suunnittelua, jotka vähentävät vaarallisten aineiden syntymistä tai poistavat sen kokonaan” [2].
Lääketeollisuudessa tieteelliset innovaatiot alkavat laboratoriossa, jossa kemia on perusta lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiselle ja valmistamiselle. Lääkettä kehitettäessä, osana Pfizerin vihreän kemian periaatteita, pyritään valitsemaan materiaaleja ja raaka-aineita, joilla on vähemmän ympäristövaikutuksia, jotka kuluttavat vähemmän resursseja, vähentävät jätteen määrää ja ovat mahdollisimman turvallisia koko prosessin kannalta.[2]
Vaikka potilaat saattavat nähdä vain lääkekehityksen lopputulokset, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden valmistajat ovat painottaneet toiminnassaan yhä enemmän ympäristövaikutusten vähentämistä. Siirtyminen kohti kestävää tulevaisuutta edellyttää ympäristöystävällisempien teknologioiden käyttöä, jotka muuttavat tapaa, jolla hallitsemme kemikaalien koko elinkaarta kemikaalien toimitusketjuista ja valmistuksesta lopputuotteiden käyttöön ja hävittämiseen asti.[3]
Esimerkiksi uusiutumattomien raaka-aineiden, liuottimien ja muiden reagenssien korvaaminen turvallisemmilla ja ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on ollut tärkeä osa Pfizerin vihreää kemiaa koskevaa strategiaa. On myös investoitu teknologiaan, jonka avulla Pfizer pystyy hyödyntämään jatkuvia, saumattomia prosesseja osana valmistustoimintojaan.[4]
On myös otettu käyttöön kehittyneempiä analyysimenetelmiä, jotka johtavat materiaalien ja raaka-aineiden käytön vähentämiseen. Eräässä esimerkissä vihreään kemiaan tähtäävät toimet johtivat 19 prosentin jätemäärän vähenemiseen ja 56 prosentin tuottavuuden paranemiseen verrattuna aiempiin lääketuotantostandardeihin.[5]
Pfizer alkoi käyttää vihreän kemian periaatteita lääkekehityksessä yli kaksi vuosikymmentä sitten osana sitoumustaan pienentää ympäristöjalanjälkeä ja käyttää tiedettä yhteiskunnallisten hyötyjen edistämiseen.[9] On parempi ehkäistä jätteen syntymistä kuin käsitellä tai puhdistaa jätettä sen syntymisen jälkeen.
Esimerkkejä vihreästä kemiasta
Vihreä kemia tarjoaa puitteet arvioinnille, innovoinnille ja tehokkaampien käytäntöjen tunnistamiselle. Esimerkiksi palladiumin, platinan ja iridiumin kaltaiset jalometallit ovat harvinaisia ja kalliita, mutta niitä on käytetty apuna kemiallisten sidosten muodostamisessa lääkkeiden valmistuksessa. Tieteen kehittyessä Pfizer on eturintamassa ottamassa käyttöön raaka-aineita, jotka tuottavat vähemmän jätettä ja jotka ovat helpommin saatavilla ja halvempia, kuten nikkeliä.[6]
Lääkkeiden kehittäjät pyrkivät myös vähentämään raaka-aineiden, kuten esimerkiksi liuottimien käyttöä ja käyttämään ympäristön kannalta parempia ja vähemmän vaarallisia reagensseja. Lisäksi pyritään mm. optimoimaan prosessiolosuhteita saannon maksimoimiseksi ja jätteen vähentämiseksi sekä käyttämään uusiutuvia energialähteitä.[5]
"Tutkijamme ovat sitoutuneet noudattamaan ja käyttämään parhaita tieteellisiä käytäntöjä ja innovaatioita lääkkeidemme ympäristövaikutusten vähentämiseksi", Pfizerin tuotehallintajohtaja Barry Dillon sanoo. "Eikä kyse ole vain viranomaisvaatimuksiin tai rahoitukseen liittyvistä syistä. Haluamme aidosti, että resursseja käytetään mahdollisimman vähän ja säästeliäästi."
Pfizer on sitoutunut tavoitteeseen saavuttaa nollapäästötaso (Net Zero) vuoteen 2040 mennessä. Osana kunnianhimoista tavoitetta Pfizer pyrkii vähentämään yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä 95 prosenttia ja arvoketjun päästöjä 90 prosenttia vuoden 2019 luvuista, mihin kuuluu myös se, että kaikki ostettu sähkö saadaan uusiutuvista lähteistä.[7]
Vihreän kemian tulevaisuus
Tuotekehitykseen ja valmistukseen kuluva aika on viime vuosina lyhentynyt. Myös ympäristösäännökset voivat muuttaa nopeastikin käyttöön hyväksyttyjä raaka-aineita, ja Dillon toteaa, että nykyisin käyttöön hyväksytyt aineet voivat olla kiellettyjä muutaman vuoden päästä.
Siksi vihreän kemian periaatteiden soveltaminen johdonmukaisesti koko tuotekehitysprosessin ajan on tärkeää ilman, että laatu- ja turvallisuusstandardeista tingitään. Tämä edellyttää ennakoivaa lähestymistapaa ympäristövastuullisuuteen paitsi laboratoriossa, myös koko organisaatiossa.
Ympäristön ja ihmisten terveyden lisäksi kestävämpien lääkekäytäntöjen kehittäminen voi myös edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen paljon ihmisiin, joiden tulot ovat alle köyhyysrajan.
Muokattu Pfizerin artikkelista Green Chemistry: A More Sustainable Approach to Medicine Development (Jodi Helmer)
Lähteet